Lapset & ravintolat Tampereella

Ei nyt varmaan kenellekään ole jäänyt epäselväksi, että täällä tykätään syödä. Kodin lisäksi täällä tykätään käydä myös ulkona syömässä – sekä ilman lapsia että lasten kanssa. Moni sanoi ennen Hildan syntymää, että kyllä se meidän ravintolassa ramppaaminen loppuu sitten kun lapsi syntyy: ”eihän niitä voi mihinkään mukaan ottaa”. No epäilijöille tiedoksi, että kyllä meidän lapsen ainakin voi. Kyllä, ravintolassa syöminen on määrällisesti vähentynyt, mutta ehkä tilalle on tullut vähän laadukkaampaa ruokailua, kun niihin harvempiin kertoihin haluaa ihan eri tavalla panostaa.

Kyselin tammikuussa Facebookissa, että mitä mun fb-kavereille tarkoittaa lapsiystävällinen ravintola ja mitä ravintolassa pitäisi ehdottomasti olla, jos sinne lasten kanssa menee. Äänet jakautui aika lailla tasan: toinen puolisko toivoi lapsiystävälliseltä ravintolalta lähinnä syöttötuolia ja positiivista asennetta ja toinen puolisko leikkipaikkaa ja lastenlistaa. Itsellenikin tärkeää ravintolaa valitessa on oikeastaan se, että Hildalle olisi istumapaikka ja ravintolassa saa sellaista ruokaa, jota Hippunenkin voi syödä. Hätätilanteessa tietysti voidaan turvautua purkkiruokaan, mutta musta tyttö viihtyy vähän paremmin, jos saa syödäkseen jotain muuta kuin pasta bolognesea purkista. Syöttötuolin lisäksi henkilökunnan positiivinen suhtautuminen lapsiasiakkaaseen on ehdottomasti tärkeintä – ei ole iso vaiva huomioida aikuisten lisäksi myös lasta.

Koska ravintolat ja kahvilat harvoin nettisivuillaan mainitsevat syöttötuoleista tai avarakatseisesta henkilökunnasta, päätin ottaa härkää sarvista ja lähestyin ravintoloita itse. Lähetin tammikuun lopulla yhteensä 74 ravintolalle tai kahvilalle linkin kyselyyn, jossa tiedustelin mm. syöttötuolien määrää, ravintolan omaa kokemusta lapsiystävällisyydestään, tilojen turvallisuutta ja wc-tilojen varustelua. Sain takaisin 36 vastausta, joista sitten koostin alla olevan taulukon. Nuo 74 ravintolaa valitsin oikeastaan vain ja ainoastaan Kohokohdat.fi -sivuston perusteella, eli sivustolla esitellyt ravintolat pääsi myös mun listalle. Baarit, yökerhot ja pubit jätin automaattisesti pois listalta ja kohdistin sähköpostin ensisijaisesti kahviloiksi, ravintoloiksi ja lounaspaikoiksi tituleeratuille liikkeille. Vastanneista ravintoloista vain Gastropub Soho ja Tapas Bar & Sidreria Inez ilmoittivat, etteivät ota vastaan lapsiasiakkaita, kaikki muut alle listatut ilmoittivat lasten olevan tervetulleita syömään ja juomaan.

Pari tärmennystä taulukosta: syöttötuoli -kohdassa vastausvaihtoehdot olivat 0, 1 ja 2 tai enemmän. ”Lämmitysmahdollisuus” tarkoittaa omien eväiden lämmittämistä joko yleisessä mikrossa tai keittiössä ja ”mahdollisuus räätälöidä” joko aikuisten annoksen tilaamista pienempänä tai muuta tapaa saada lapselle oma annos.

Olin itseasiassa hiukan yllättynyt siitä, miten monta vastausta sain. Sen lisäksi yllätyin hieman, että usein niinä ”parempina ravintoloina” pidetyt paikat vastasivat huomattavasti perusteellisemmin kuin yleisesti lapsiystävällisiksi mielletyt ravintolat ja ketjupaikat. Oli myös ilahduttavaa huomata, että todella monessa paikassa on syöttötuoli, eikä lapsia katsota kieroon tai toivota, että vanhemmat jättäisivät jälkikasvunsa kotiin. Erityismaininnan mielestäni ansaitsivat C:n ja Marusekin vastaukset ja ajattelin nyt vielä erikseen nostaa ne tähän – niin paljon päännyökyttelyä ja komppailua kumpikin vastaus mussa aiheutti.

Christina Suominen C:stä kirjoitti näin:

”Lapsiperhe on laaja käsite kuten myös ravintola. On erikseen lapsiperheille suunnattuja ravintoloita joiden asiakkaat valitsevat ravintolan lasten ehdoilla tai niillä ehdoilla joita olettavat lapsensa asettavan. Nuoren ihmisen on yleensä vaikea istua paikallaan pitkään jos hänellä ei ole virikkeitä. Kun ruokailu kestää 3 tuntia asettaa se haasteita vanhemmille. Ihan nuoret voivat nukahtaa tuolille tai vaunuun. Leikki-ikäiset jaksavat jos saavat yhtä monta ruokalajia kuin vanhemmat samoilla kriteereillä myös juomia. Ja voivat osallistua seurusteluun. Välillä ehkä paperi ja kynä auttaa odottamaan. Toiset lapset leikkivät pöydän alla. Kaiken laista on nähty mutta pääsääntöisesti lapset yllättävät vanhempansa jos heille antaa mahdollisuuden. Onko ravintola turvallinen ympäristö lapsille? Jos ravintolassa on leikkitila on se yleensä turvallinen mutta usein lattialta saatta löytyä lasin sirpaleita. Pienessä ravintolassa ahtaat tilat rajaavat liikkumista. Pöydänkulmat ovat toisille lapsille paha paikka. Osuma tarjoilijaan jolla ei itsellään ole lapsia eikä siksi osaa ennakoida lapsen liikkumasädettä voi olla kohtalokas ja polttava. Ravintola on hyvä valita oman jaksamisen ja lapsen luonteen mukaan samalla rohkeasti kokeillen uusia paikkoja. meillä ei ole ravintola suunniteltu pinempiä asiakkaita varten. Silti niitä meillä käy. Olemme luoneet mahdollisuuksia selvitä meillä pienten kanssa. Lastenistuin on ja tila vaunuille löytyy jos siitä meille etukäteen kerrotaan. Pieni salainen ase pienin leluin, satukirjoin ja piirrustusvälinein löytyy. Annoksia voidaan räätälöidä. 2-vuotias söi meillä 8 ruokalajin menun käsin ja oli varsin tyytyväinen. Meillä ei ole fantaa ja colaa vaan lähialueen puolukka ja omenaporetta. Meillä ei ole ranskalaisia eikä nakkeja. Pikkuiset sormet rakastavat ruusukaaleja. Meillä ei ole vauvanhoitopöytää, moni äiti ja isä on kuitenkin onnistunut vaihtamaan vaipan vessassamme. Totta on ettemme kerro nettisivuille lapsiperheiden mahdollisuuksista meillä mutta nehän selviää sähköpostilla. Pikkuinen ravintolamme ei suo lapsille mahdollisuutta juosta ympäriinsä mutta eipä ole lapset sitä tuntunut tarvitsevankaan. Mielstäni jokaisen lapsen tulisi saada ravintolakokemus juuri sellaisena kuin ravintolan liikeidea sen tarjoaa. Mahdollisuus tutustua erilaisiin ravintoloihin. Tulipahan tekstiä. Itse olen kasvattanut kolme lasta joiden kanssa ole käynyt paljon ravintoloissa syömässä. Milestäni se on kasvattanut heitä sosiaalisesti käyttäytymään paikoissa joissa on käyttäytymissääntöjä ja erityisesti laajentanut heidän makumaailmaansa. Aina minulla on ollut heille mukana virikereppu jonka kanssa heidä ei ole tarvinnut ahertaa yksin. Paljon keskutelua aiheuttava aihe jossa ei ole oikeaa ja väärää eikä yhtä mallia.

Ja Marusekin Leo Suzuki tällä tavalla:

”Ravintolan edessämme on kyltti, jossa pyydämme että lemmikkieläimiä tuotaisiin sisätiloihin, kiellämme humalahakuisen juomisen ja pyydämme vanhemmat pitämään lapset lähistöllä koko ruokailun ajan. Tämän kyltin vuoksi olemme saaneet vanhemmilta aiemmin negatiivista näkyvyyttä netissä. Tämä ei tarkoita missään nimessä, että olisimme lapsivihamielisiä. Olemme varustaneet kaikilla tarpeellisilla asioilla ravintolamme, jotta perheet voivat nauttia ruokiamme yhdessä (mikro, syöttötuolit, hoitopöytä, tilava wc, vaunujen säilytyspaikka, sarjakuivia jne). Meillä käykin hyvin paljon perheitä, mutta olemme myös joutuneet poistamaan joitakin perheitä sillä, jotkut eivät ole pitäneet lapsia lähellä pyynnöstä huolimatta. Tämä voi tunutua ikävältä heidän kohdalla, mutta lapsi, joka liikkuu sattuman varaisesti ravintolassa voi aiheuttaa vaaratilanteita itselleen ja muille. Tämä ei koske tietystikään pelkästään lapsia vaan myös aikuisia ihan yhtälailla. Vaikka saimmekin tämän tiukan linjan vuoksi ensin hyvin paljon negatiivista näkyvyyttä ja hetkellisesti lapsiperheet vähenivät meillä käy tällä hetkellä erittäin paljon perheitä syömässä, joiden lapset käyttäytyvät erittäin siististi ja osaavat ottaa huomioon muut asiakaatt kuten kaikki muutkin asiakkaammekin. Lapsi sanaa käyttäessä tarkoitan 3-12 vuotiaita.”

Olen oikeastaan kaikesta Suomisen ja Suzukin kanssa samaa mieltä: lapsi on asiakas siinä missä aikuinenkin ja ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin. Ravintolassa syöminen on tapakasvattamista ja uusiin makuihin ja ruokiin totuttelua parhaasta päästä – erityisen ”just näin!” fiiliksen sai aikaan Suomisen kertomus 2-vuotiaasta, jolle rakennettiin aikuisten seuraksi 8 ruokalajin sormiruokamenu. Lisäksi paljon on kiinni vanhemmista: mitä ja miten lapsen annetaan ravintolassa touhuta ja millainen oma asenne syömiseen on. Musta on aivan käsittämätöntä, että Maruseki on saanut hate mailia, koska lapset ei saa juoksennella päättömästi paikasta toiseen – musta se on vain ja ainoastaan ihan normaalia: eihän siellä ravintolassa aikuisetkaan voi tehdä mitä huvittaa.

Itse sain listasta ja ravintoloiden vastauksista paljon uusia ideoita siitä, mihin voitaisiin seuraavaksi mennä. Toivottavasti tästä on apua muillekin! Lisäksi haluaisin kuulla teidän näkemyksiä ja kokemuksia lapsiystävällisyydestä ja ravintoloista ylipäänsä – tai vaikka vinkkejä, että mitä sille taaperolle kannattaisi puuhapussiin pakata.

47 comments

  1. Nāiádes

    Mä lainaan nyt sua:

    You is crazy. <3

    1. Emmi Nuorgam

      Hei TÄÄ on tärkeetä. Ps. Vastaa siihen tekstiviestiin.

      1. Nāiádes

        Ainiin, unohdin! Mut mulle käy mikä vaan.

  2. Janica B. (Ei varmistettu)

    Pakko hehkuttaa Heinätoria. Siellä on todella lämmin ja huomioiva palvelu. Olemme käyneet lapsen kanssa syömässä kahdesti. Molemmilla kerroilla olemme saaneet kuskailla vaunuja keittiön läpi katetulle sisäpihalle. Vauvat ovat saaneet syöttötuolit, ja heille on tarjoiltu talon puolesta keitettyä perunaa. 4-vuotiaalle on loihdittu listan ulkopuolelta lihapullat, ja jätskikastikkeeseen ihanaksi ekstraksi kinuskikastiketta. Sotkut on kuitattu sanomalla ”siksihän meillä täällä siivoja käy”. Pieniä juttuja, mutta silti niin isoja, että tuo on ihan ehdoton valinta perhepäivällisiä miettien. Ja listalla on juuri sellaisia selkeitä ja helppoja klassikoita, jotka maistuvat vähän vanhemmallekin väelle (lue: mummot, jotka käyvät raflassa kerran viidessä vuodessa ja haluavat ison annoksen, jossa on paljon voita).

    Ruoka on semmoista klassista ja hyvin suomalaista, muikkuja, maksaa jne. Jos ruoan haluaa mediumina, sitä kannattaa teroittaa, muuten kypsentävät lihan omaan makuuni liian kypsäksi. Mutta kun ei tuolla nyt jatkuvalla syötöllä tule käytyä, ja noilla käynneille kriteeri on se, että myös lapset viihtyvät, niin sitä ajatellen todella hyvä paikka. Kannattaa vielä varausta tehdessään mainita lapsista, niin voivat katsoa valmiiksi hyvät paikat vaunuja ja syöttiksiä ajatellen.

    1. Emmi Nuorgam

      Pakko tunnustaa etten ole koskaan käynyt Heinätorilla, kun kuulin siitä heti avaamisen jälkeen niin paljon huonoa. Ja vähän hävettää tunnustaa – onhan se vähän kaukanakin. Mutta toisaalta jos Sale, Jenni ja sä tykkäätte, niin ei kai se kauheen paha voi olla! 😉

      1. Janica B. (Ei varmistettu)

        Joka käyntikerralla ruoissa on ollut jotain pientä nurinan aihetta. Tyyliin mediumina pyydetty maksa tai pihvi on melkein kypsää. Mutta toisaalta osa annoksista on aina ollut älyttömän hyviä, ja palvelu on kompensoinut puutteita.

        En varmaan menisi tänne miehen kanssa kahden kesken the illalliselle, jota varten ollaan järjestetty lastenhoidot ja säästetty rahaa. Mutta lapsiperhe/sukulaisseurassa tänne on helppo mennä. Esim. mun vanhemmat eivät harrasta ravintoloita, tykkäävät juurikin isoista pihviannoksista. Täällä saa juuri sen tyylistä ruokaa, mutta se on kuitenkin omassa genressään hyvää. Siis ei mitään Rosson kuivahtanutta possuleikettä. Ja kaveriperhe on kehunut, että näillä on tosi hyvä pelisilmä taaperoikäisten suhteen. Lapsille on esim. tuotu safka hieman ennen aikuisia, niin aikuiset ehtivät auttaa lasta syömisessä ennen kuin saavat oman annoksensa (minkä ajan lapsi voi vaikka tehdä sitä puuhakirjaa ja vanhemmat saavat toivon mukaan muutaman ruokapalan alas ihan omassa rauhassa).

        Tein tästä pari kuukautta sitten arvion. Ruoalle annoin 3,5 ja kokonaisuudelle palvelun vuoksi 4. Ilahduttavaa Heinätorissa on myös se, että siellä on aina vanhempaa porukkaa syömässä. Siis niitä ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin ehkä vierastaneet ravintoloita, pitäneet niitä kalliina piperryksenä. Heinätori tekee hyvää ”kasvatustyötä” siinä ikä- ja kuluttajaryhmässä.

  3. Ana (Ei varmistettu)

    Mahtavaa, kiitos listauksesta! Uusia vinkkejä tuli! 🙂

  4. piupali (Ei varmistettu)

    Sä oot hullu. Mut siks just tykkään tästä blogista. 🙂 Ja joo, laitan minäki ylös ton taulukon.

  5. Anna-Reetta

    Säpäs olet ollut ahkera! Musta on kyllä hienoa se että on muitakin ravintoloita kuin s-ryhmän paikat jonne lapset ovat tervetulleita, koska ihan niin kuin tosielämässäkin, niin myös ravintolassa tulee näkyä ne eri ikäluokat. Ja todellakin lapsilta voi odottaa asiallista käytöstä ravintolassa, kuten sanottu ei ne aikuisetkaan juoksentele siellä ympäriinsä, niin miksi lapsienkaan pitäisi saada juoksennella? Toki lapset ovat usein uteliaita ja haluavat tutustua ravintolatilaan, mutta tällöin voi sen hoitaa rauhallisesti aikuisen kanssa kulkien, ilman että häiritsee muita asiakkaita tai aiheuttaa vaaratilanteita. 🙂 En kyllä tiedä että miten hirveä ravintola-asiakas olen itse ollut lapsena, sillä muistelen että kyllä aina rossossa (oli suunnilleen ainoa alueen ns. siistimpi ruokaravintola :D) tuli usein ravattua siellä leikkipaikalla ja välillä todella varomattomastikin.

  6. minsu

    Ihan mahtavaa ettei ravintola C:ssä ole nakkeja, ranskiksia tai limppareita! Ärsyttävin ravintolareissu neljävuotiaan kanssa on ollut Riihimäellä intialaistyyppisessä paikassa, jonka lastenlistalla oli just lihapullia, nauravia nakkeja, kalapuikkoja ja tietysti ranskiksia. Aikuistenlistalla oli vaikka mitä, mutta niitä ei saanut jostain syystä puolikkaina annoksina ollenkaan. En halua tarjota ravintolassa sellaisia eineksiä, joita voi kotiinkin ostaa, vaan käynnin tarkoitus on tarjota lapsellekin jotain uusia ruokakokemuksia, ihan sen tapakasvatuksellisen puolen ja elämästä nauttimisen lisäksi.

    Meillä neljävuotiaan puuhapussissa on värityskirja, puuhakirja ja/tai piirustuslehtiö, kynät ja sellaisia pikkukirjoja, joita on painettu esimerkiksi Tomppa-kirjoista tai Tammen kultaisista kirjoista taskukokoon. 

    1. Emmi Nuorgam

      No oho! Jotenkin näppituntumalla olisin väittänyt, että nimenomaan etniset ravintolat on tässä valovuoden edellä ”suomalaisia” kollegojaan, mutta ilmeisesti siinäkin on poikkeuksia.

  7. kirsikkahillo (Ei varmistettu)

    Puuhakassin sisältöön en osaa ottaa kantaa, mutta jonkinlaisen ravintola-alan ammattilaisen näkökulman asiaan voisin kuitenkin kertoa. Oma periaatteeni on että lapset ovat erittäin tervetulleita ravintolaan ruokailemaan, ja olisikin mukava tarjota pienille opettavaisia ja iloisia ruokailukokemuksia. Usein kuitenkin vanhemmat ovat varustettu juurikin tuolla perinteisellä nakki-ranskalaismoodilla, eikä muita näkökulmia asialle haluta edes kuunnella. Yleensä aina keittiössä olisi tarjolla upeita tuoreita raaka-aineita joista saisi pienellä vaivalla lapselle syötävää jolla pieni maha täyttyisi ja jopa aikakin kuluisi kuten aikuisillakin hyvän ruoan parissa. Itselleni ei ole oikein selvinnyt keskustellessa, tai sitä yrittäessä, onko syynä epäluulo ruokaa tai sen oikein valmistamista kohtaan vai kenties hinta-ajattelu. Koska ei se lapsellekaan valmistettu laadukas ruoka-annos, vaikka pieni olisikin voi ihan ilmainenkaan olla. Mutta kyllä sen yleensä niiden nakkipottujen hinnalla kuitenkin aina saa.

    1. Emmi Nuorgam

      Meille ei ole koskaan kukaan tarjonnut erityisesti lapselle tehtyä annosta, mutta toisaalta Hilda on vasta vuoden vanha – en mäkään olis varmaan sen ikäiselle mitään osannut tarjota jos en tietäisi paremmin. Mutta tosi kiva kuulla, että on myös ravintoloita joissa lapsille annetaan mahdollisuus muuhunkin kun niihin nakkeihin ja ranskiksiin. Meidän lapsi on esimerkiksi ihan hulluna kalaan ja tuntuis ikävältä tilata joskus tulevaisuudessa niitä pelkkiä kalapuikkoja, jotka usein on se ainoa ”kala”vaihtoehto lapsille.

      Mies esitti hyvän pointin, että annosten räätälöiminen ja lennosta soveltaminen on tietysti aina ”helppoa” niissä ravintoloissa, joissa ruoka tehdään itse. Heti kun mennään sille puolivalmiste- ja pakastelinjalle, niin varmasti ex tempore -annosten valmistaminen hankaloituu. Siinäkin olis lapsiperheille ruuan laadun ja makujen vuoksi yks syy enemmän käydä niissä paikoissa, jossa ruokaa ihan oikeasti tehdään eikä vaan lämmitetä. 🙂

  8. Kahvittelija

    Mahtava lista! Mua harmittaa, kun sä et asu Turussa. Suunnittelin itse joskus vastaavaa hommaa täkäläisten kahviloiden suhteen mutta se jäi yhden Facebook-tiedustelun tasolle. 

    Mä vaadin, että teet samanlaisen listan kaikista suomalaisista ravintoloista! Ja miksei siinä samalla sitten koko Euroopan ja kun vauhtiin pääset niin koko maailman rafloista + voisit kokeilla lähettää myös ulkoavaruuteen sähköpostia, että jos Marsissa on elämää niin miten siellä suhtaudutaan lapsiin ravintoloissa.

     

    1. Emmi Nuorgam

      Niin no mähän olen äitiyslomalla, ei mulla oo muuta kuin aikaa.. 😉

  9. Vierailija (Ei varmistettu)

    Oih, Tamperelainen pienten lasten äiti kiittää! Mahtava listaus 🙂

  10. Katie

    Vau! Tekispä joku samanlaisen Helsingin keskustan rafloista…!

  11. LauraEm.

    Mahtavaa! Mä kuulun ainakin vielä (yhden semirauhallisen ja -tottelevaisen alle 2-vuotiaan kanssa) siihen puoleen, joka haluaa ravintolalta syöttötuolin ja huomaavaisen palvelun, en lastenohjelmia pikkutelkkarista ja nakkeja. Kiva lukee noita ravintoloiden kommentteja, aika fiksuja musta pääosin. Ja tosi hyvä musta sekin että sanoo suoraan, jos ei juurikaan oo tilaa esim vaunuille tai kovin mieluusti ei pidä lapsia paikalla johonkin aikaan, tietää sit valmiiks varautua eikä tarvi jo paikalla ollessa kattoo kireetä hymyä ja huokailua.

    Tohon edelläolevaan kirsikkahillon kommenttiin, toisaalta mä tajuan senkin että ravintolassa otetaan lapsille ranskalaisia ja ketsuppia, aatellaan että kivempi kaikille kun se syö tyytyväisenä kun saa ”jotain hyvää”, eikä tarvi siinä sit vääntää että mitä syödään. Mut ehkä sit toivois, että jo kotonakin totuteltais siihen että se ”hyvä” on jotain muuta kun nakkia… mut ei siinä, kyllä mäki tykkään hampurilaisista 😀 lasten kanssa syöminen on kuitenkin vähän kokonaisvaltasempi juttu, kun mitä just sen yhen kerran ravintolassa tilaa.

    Ja vielä noista leikkijutuista, että kyllä mäkin oon ollu seurueessa, josa viisvuotias katteli lastennurkassa telkkaria ruuan odotuksen ajan, ei se mikään kauhistus oo. Siinäkin on vaan eroja, että piirteleekö tai touhuileeko laps jotain pientä odotusaikojen ajan ja muuten syö ja istuu paikallaan, vai että säntäilee heittelemässä leikkipaikan leluja ja hyppii penkillä koko ravintolareissun alusta loppuun. (Välimuotoja ei tietenkään oo!) Kohtuullisuutta.

    1. Emmi Nuorgam

      Just eilen miehen kanssa puhuttiin, että jos lapsi esimerkiksi on niin nirso, ettei syö muuta kun nakkeja, niin silloin voi olla ihan kaikkien (vanhempien, muiden asiakkaiden ja henkilökunnan) kannalta parempi, että tilataan niitä nakkeja – ei siitä ravintolakokemuksesta ehdoin tahdoin kannata tehdä vaikeampaa kuin se on. Mutta olen huomannut myös saman kun edellä ollut alan ammattilainen: usein lapsille ei anneta muuta vaihtoehtoa. Oon parikin kertaa sivusta seurannut, että lapsille (siis vielä 5-vuotiaillekin) päätetään valmiiksi mitä lapsi syö, sen sijaan että hän sais itse valita ja kokeilla ehkä jotain uuttakin.

      Samaan hengenvetoon totesin, että olis meille niin oikein kun Kakkonen ei söis mitään muuta kun suklaata eikä pysyis hetkeäkään paikallaan – loppuis tää jeesusteleminen siihen paikkaan. 😉

      1. LauraEm.

        Toi on kyllä totta, että sentään vois koittaa kattoo mitä laps ehkä haluaa tai ”suostuu syömään” eikä vaan ite valita jotain helppoo nugettia. Mä oon nyt jo pari kertaa mokannut, kiireessä läiskässyt lapsen lautaselle tyyliin pelkkää spagettia että muka se sais nopeesti nälkänsä tyydytettyä. Noh, sit kun se sinnikkäästi nyppii mun lautaselta parsakaalit, porkkanat, pavut ja tomaatit ja tyrkkää omat makaroninsa syrjään, tajuaa että älä nyt hyvä ihminen tarkotuksella lähe tolle spagettilinjalle kun laps tykkää oikeesti jostain ihan muusta 😀

  12. Empiria (Ei varmistettu)

    Kiitos listasta! Mä käyn paljon yksivuotiaan kanssa ulkona syömässä. Gopal on hänen suosikkipaikkansa ruuan makujen suhteen. Yleensä syömme samaa, sillä Gopalista voi kätsysti ottaa buffetista ja maksaa lautasen painon mukaan. Sieltä voi myös pyytää keittiöstä pienelle pientä annosta, esim riisiä ja falafelpyöryköitä.

    1. Emmi Nuorgam

      Mä en ole koskaan käynyt Gopalissa, pelkään etten ole tarpeeksi hippi sinne. Mutta oon kyllä kuullut niin paljon hyvää, että ihan ehdottomasti pitäis sillekin antaa mahdollisuus! 🙂

  13. Hanna A (Ei varmistettu)

    Meillähän esikoinen on just tuollainen, että ei syönyt kun perunaa eri muodossa ensimmäiset kolme vuotta, eikä vieläkään paljon laajemmin. Mutta The Grillin lapsilistalta maistoi lehtipihviä, koska se oli nimetty Supermiehen pihviksi ja paikassa tuotiin suklaakakku lapsille puoliksi, molemmille omalla lautasella lisukkeineen. Tarjoilijalla oli kyllä pelisilmää lapsille muutenkin siinä kohtaa. Pisteet sinne siis myös.

    Lisäksi haluan mainostaa Tillikkaa, jossa vauva-aikana meidän omat soseet tarjoiltiin hienosti tarjoiltuna lautasliinojen ja lasten lautasten kera. Tämäkin on pieni juttu, mutta niin iso. Tylsempää olisi ollut jos oltaisiin lasipurkki lyöty takaisin mun käteen ja sanottu, että kahvilusikoita saa tuolta. Myöskin näin isompana ainakin seisovasta lounaspöydästä on löytynyt aina lapsille syötävää. Eikä purkkiruoka-aikana katsottu pahalla, vaikka omalta lautaselta kasasin myös taaperolle sormiruokaa. Täällä myös henkilökunta on suhtautunut hienosti lapsiin, tai ainakin meidän lapsiin.

    En minäkään ymmärrä, miksi lasten pitäisi saada juosta ravintolassa, ei ne saa juosta kotonakaan ruokapöydästä! Toki ihan pikkupikkulapsiaikana ei keskustelemalla välttämättä saa lasta pidettyä pöydässä, mutta pienet lelut ja lusikka maahan-nosto -leikkikään tuskin niin paljon häiritsee kun juokseminen ja huutaminen pitkin ravintolaa. Mä haluaisin tietää niiltä vanhemmilta, joiden lapset saa liikkua vapaasti ravintolassa tai (aikuisten) ruokailun ajan leikkiä leikkipaikassa, että milloin/missä kohtaa ne lapset oppii sitten istuun pöydässä koko ruokailun ajan? Koulussa? Kun kasvaa isommaksi, niin automaattisesti?

    Mä haluaisin saada tämän hienon ravintalolistauksen jälkeen (jota varmasti itsekin tulen käyttämään), kyselyn missä vanhemmat kertoisivat, että ne joilla lapsilla on peliaika tai tietokoneaika, niin käyttävätkö vanhemmat 100% aikansa lapsiin ja kotitöihin vai istuvatko vanhemmat kännyköiden ja tietokoneiden kanssa illat pitkät (kun lapset kaipaavat huomiota vieressä), mutta rajoittavat lastensa käyttöä?
    Tämähän luonnollisesti tuli mieleen siitä, että miksi lapsille tarjotaan nakkeja ravintolassa, mutta aikuisille ei. Eli milloin ja miten lapsi oppii jos ei aikuisen esimerkin kautta jos aina on lasten jutut ja aikuisten jutut… (Huono päivä mulla, tiedän, mutta mielettömän hieno listaus. Wau!)

    Pisteet vielä ravintola C:lle tuosta että ei ole limsoja ja nakkeja!

    1. Emmi Nuorgam

      Me itseasiassa saatiin kans Neljässä Vuodenajassa viime syksynä lastenruokapurkki takaisin lautasella servetteineen kaikkineen – siitä jäi hyvä mieli! Pitäis muistaa noistakin tilanteista aina antaa palautetta ravintolalle, niin ehkä siitä tulis laajemminkin tapa. 🙂

  14. Juri (Ei varmistettu)

    Kiitokset tästä! Kysymys tässä kaikille jotka on harrastaneet pikkulasten kanssa paremmissa ravintoloissa käyntiä: minkälaisia hintoja ravintolat noista pienten räätälöidyistä annoksista perivät? Eli ihan mielenkiinnosta, missä suhteessa ne on tavallisten annosten hintoihin? Mitähän mahtoi tuo kahdeksan ruokalajin sormimenu maksaa.

  15. Joza (Ei varmistettu)

    Kiitos kivasta listauksesta!
    Hämmästelin vähän tuota ettei Inez tapas bar ota vastaan lapsiasiakkaita kun heidän sivuillaan sellaista ei kuitenkaan mainita. Ainoastaan maininta että klo 18–&gt; on K18.

    Mitä tulee tuohon kommentointiin jota on mainittu että ”eihän lapset saa kotonakaan juosta ympäriinsä ruokapöydästä” voisin sen verran kysäistä että kuinka moni pitää niitä lapsia siinä ruokapöydässä istumassa sitten ruoanlaitonkin ajan? Kyllä meilläkin pysytään pöydässä sen aikaa kun syödään, mutta jos yrittäisin laittaa siihen istumaan ja alkaa valmistaa sitä ruokaa niin aika pian siinä alkaisi kiukkurimpuilu. Minäkään en pidä ympäriinsä juoksevista lapsista ravintolassa (paitsi jos pysyvät siellä lasten leikkipaikalla), mutta kyllä se omaa syömistä helpottaa jos ravintolassa on paikka johon lapsi voi hetkeksi lähteä jaloittelemaan ja vaikka sitten katsomaan sitä piirrettyä.

    1. Emmi Nuorgam

      Epäilisin, että he tuskin käännyttävät lapsia pois ovelta, mutta kokevat ravintolan ennemminkin aikuisten illanviettopaikaksi kuin koko perheen ravintolaksi. Ja ainahan voidaan spekuloida, että mitä kenellekin tarkoittaa ”lapsi” – onko se 2-, 10- vai 15-vuotias jne. 🙂

  16. AnnamaijaÅ (Ei varmistettu)

    Käytiin Ipanan 2-vuotissyömingeillä Marusekin sushibuffassa ja tykkäsimme! Lapsi viihtyi ja tykkäsi ja kun lapsi ei enää viihtynyt, totesimme meidän aikamme kuluneen ja lähdimme kotiin.

    Nyt täytyy lähteä rohkeasti kokeilemaan muitakin ravintoloita tuon lapsen kanssa ja tämä lista lienee erinomainen apu siihen 🙂

  17. Ella F.

    Oot tehnyt valtavan hienon listauksen, tämä huomioidaan kun varmaan teemme jossain vaiheessa taas perheretken Treelle 🙂 Ehkä voitais mennä koko porukka muuten yhdessä syömään?

    Mutta nyt kun tässä on hienosti kartoitettu sitä, miten ravintolat ottavat huomioon lapsiasiakkaita, mä haluisin kuitenkin vielä kiinnittää huomion siihen, miten esim. muut asiakkaat ottavat huomioon lapsiasiaakkat. Mehän ollaan myös kovia ulkonasyöjiä ja itse olen Hgissä mm. törmännyt siihen jo aikaisemmin mainitsemaani siivousmaksuun lapsen kohdalla. 

    Täällä nyt muutama peräänkuulutti sitä, että eihän aikuisetkaan saa riehua tai meluta. No, tämähän on aivan puppua, otetaan ihan mikä tahansa vähän parempi rafla, lauantai-ilta ja mieluiten iäkkäämpiä ”herrasmiehiä”, erityisesti firman luottokortilla varustetut tuntuvat sopivan tähän genreen loistavasti. Volyymi nousee apertiiveista alkaen päättyen sellaiseen hohotukseen kahvien ja konjakkien säestämänä, että siinä jo hitaampia heikottaa.

    Enkä mä itsekään jaksa tällaista paheksua, hehän vaan viettävät mukavaa iltaa. Ei munkaan läpät mitään kuolemattomia ole ja kyllä mäkin tykkään kuppia kallistaa. Mutta se että lapselta vaaditaan aikuismaista käytöstä, vaikka hän on vielä lapsi, ja aikuismainen käytös rajataan koskemaan hiljaisia siveydensipuleita salaattilounaalla täppärin seurassa ei kyllä valitettavasti mene mulle ihan kokonaan jakeluun.  Lapset on lapsia ja he vielä opettelevat käyttäytymään. Ja kyllä muakin vituttaa ihan kympillä, kun joudun ruokaa odotellessa viemään kääpäläiseni ulos juoksentelemaan, ettei koko tarjoilijakunta makaa koivet oikosena lasisirpaleiden joukossa, mutta en aio lopettaa rafloissa käymistä vaan sen takia, että mulla on eläväinen lapsi, joka kyllä syö kun nälkä, mutta ei jaksa osallistua kovin pitkiin keskusteluihin maailmanpolitiikan tilanteesta ruokapöydässä. 

    Lapset ovat lapsia, eivät aikuisia. Lapset ovat myös ihmisiä, niinkuin heidän vanhempansakin.

    Pakko vielä mehustella tähän ah niin ihanaa Berliiniä, jossa lähes poikkeuksetta lapselle sai tilata minkä tahansa annoksen listalta hintaan 3,50-4€. Siinä se meidänkin kullanmuru veteli tyytyväisenä tikkamasalaa sun muuta, riippuen missä satuttiin syömään. Ja suosittelen kaikille vanhemmille sitä, että kysyy, mitä keittiöstä löytyy. Meille on nimittäin joka kerta kun on pyydetty (myös niissä pirullisissa s-etupaikoissa), keittiöstä ainakin kurkkutikkuja, porkkanaa, kirsikkatomaatteja, leipää ja voita. Ja vaikka mitä muutakin. Hinnasta on myös aina onnistuttu sopimaan, osa paikoista ei pienen lapsen syömisistä ole veloittanut yhtään mitään. 

    1. Emmi Nuorgam

      Tokitoki! Enkä nyt siis itsekään tarkoita sitä, että lasten pitäisi istua hiljaa ja paikoillaan, vaan totta kai saavat olla ihan omia itsejään. Viittasin juoksentelulla vaan siis esimerkiksi tuohon Marusekin todella hämmentävään pointtiin, että ovat saaneet hate mailia kun pyytävät vanhempia pitämään kullanmurujaan silmällä. Että totta kai lasten kanssa voi ja pitääkin saada tutkia paikkoja (nimenomaan siis kanssa, ei niin että taapero tutkii paikkoja yksin), mutta ei niiden pidä antaa olla häiriöksi muille asiakkaille tai henkilökunnalle.

      Ja siis joo ilman muuta, kerro kun tuutte tänne niin mennään porukalla syömään!

      1. Ella F.

        Juups, en mä niin ajatellutkaan, ethän sä muuten olis vaivautunut kyselemäänkään mistään rafloista mitään, paheksuisit vaan sitruunat silmillä muiden kersnaakkelien edesottamuksille 😛 

        Poksahdapas nyt nopeasti, että päästään syömään 😀

    2. LauraEm.

      Totta, mut mä kyllä paheksun myös ruokaravintoloiden remuporukoita 😀 ollaan itse asiassa pari kertaa käännytty paikasta pois, kun jo ovelle kaikuu pikkusen liian iloisen lauantai-illltapäivän vietto.

      Vähän sama kun lentokoneissa, lapsia karsastetaan mut kyllä tenuttavat keski-ikäset voi helposti olla valtavasti enemmän häiriöks…

      1. Ella F.

        Aaaargh, joo, toi lentokonejuttu onkin ihan oma lukunsa. Ah miten paljon virkistävämpää onkaan seurata kuolan valumista 50-vuotiaan kuin 5kk:n ikäisen suupielestä…

  18. Just me (Ei varmistettu)

    Kiitos listasta! 5-, 3- ja yksivuotiaiden lasten kanssa liikkuessa leikkipaikka on aivan mahtava juttu. Todellakin saavat siellä leikkiä kaiken odotusajan. Ruoka kun syödään niin pysytään pöydässä. Kotona maistellaan ja syödään terveellisesti, tarjolla ei esim ole ranskalaisia. Ravintolassa kyllä saavat niitä mikäli haluavat, se on heille juhlaa! Lapset eivät myöskään ole koneita. Väsyneenä (esim. reissut) hyvin käyttäytyvätkin lapset unohtavat välillä tavat, täysin inhimillistä ja ymmärrettävää. Meidän perheelle ravintolassa käynti on aina spesiaalia, silloin tärkeintä on että se on mukava kokemus kaikille. En meinaakaan tehdä niistä uuden ruoan maistelureissuja, maistelua voi harrastaa kotonakin. En silti kritisoi vanhempia, jotka näin tekevät. Toivottavasti ruokahifistelijätkään eivät oleta, että ranskalaisia ja nakkeja ravintolassa syövät lapset eivät muuta osaa syödä.

    1. Emmi Nuorgam

      Juuri niin – ravintolassa käymisen pitää olla mukava kokemus kaikille, muuten menee rahat ihan kankkulan kaivoon. Ja jos lapsi haluaa herkutella ranuilla, se hälle suotakoon. Ensimmäisen kiven voinee heittää se, joka ei itse koskaan tee näin! 😉

  19. MP (Ei varmistettu)

    plevna, daddy’s diner, american diner, salud, pancho villa, amarillo, huviretki, grillsson testattu ja hyvin on onnistunut ruokailut 1,5v touhulin kanssa. lapsen kanssa käyn ravintoloissa syömässä vähintään kerran viikossa.välillä käydään mäkkärillä ja hesellä ja sitten välillä ihan ala carte paikoissakin. mielestäni ei kannata pelätä lasten kanssa ravintolassa käyntia.lapselle on hyväksi oppia käyttäytymään ja samalla oppia kärsivällisyyttä.täytyy kuitenkin aina muistaa että mennään lapsen ehdoilla.väsynyt lapsi+ala carte harvemmin onnistuu. lapsi kuitenkin peilaa käytösmallia aikuisista joten hyvät tavat kaikilla 🙂

  20. Nam (Ei varmistettu)

    Kiitos!!!

    Tässä vielä omia erityisen positiivisia kokemuksiamme (kolme alle kouluikäistä lasta):
    – Astor: aina ystävällinen palvelu ja huomioivat lapset asiakkaina siinä missä aikuisetkin
    – Näsinneula: lastemme ehdoton suosikki (maisemien ja hissin vuoksi), mutta myös meidän aikuisten mielestä miellyttävä paikka käydä lasten kanssa ja opettaa sitä fiinimpää ravintolakulttuuria
    – C:ssä emme ole lasten kanssa käyneet (vielä), mutta aikuisten kesken kyllä ja ehkä Tampereen paras ravintola, niin makujen kuin palveluidenkin suhteen, siksi tuntui hyvältä lukea omistajan vastaus yllä
    – Pannuhuone Onkiniemessä: sydämellinen palvelu lasten kanssa asioidessa, aivan kerrassaan kiva käydä siellä lounaalla tai kaffella

    Ja pitkä miinus epäystävällisyydestä lapsiperheitä kohtaan:
    – Nandadev (Näsilinnankatu)
    – Piemonte (Suvantokatu)

    1. Emmi Nuorgam

      Nandadevistä tuli negatiivista palautetta myös Facebookissa, mikä on ihan hirveä harmi, kun siellä on kuitenkin yksi kaupungin parhaista lounasbuffista. Onkiniemen Pannuhuoneesta olen kuullut paljon hyvää, pitääkin ottaa se heti seuraavaksi päiväkahvikohteeksi! 🙂

  21. VSY (Ei varmistettu)

    Aivan mahtavaa että olet tehnyt tällaisen listauksen! 🙂

    Me myös olemme käyneet paljon ulkona syömässä (ja kokkaamme kotonakin paljon) ja edelleen käymme lapsenkin syntymän jälkeen (hän nyt 10kk). Yritämme kuitenkin pitää mielessä sen että koko ravintolan ei tarvitse keskittyä meidän syömiseemme, joten yritämme valita sijainnin ja ravintolat siten että tarvittaessa pääsee jonnekin rauhoittumaan. Yllättävän vähän tätä tarvetta tosin on ollut 🙂

    1. Emmi Nuorgam

      Hirvittävän hyvin sanottu, ettei koko ravintolan tarvitse seurata teidän tekemisiä! Niinhän se just parhaimmillaan menee ja luulen, että negatiiviset käsitykset riehuvista lapsiperheistä johtuu nimenomaan siitä, että niihin tavallisiin perheisiin ei tule kiinnitettyä huomiota – ainoastaan remupoppoot jää mieleen.

  22. (en osaa keksiä nimimerkkiä, kaikki ovat kirjautuneiden) (Ei varmistettu)

    Kiitos listauksesta! Vaatinee tosin testausta, mikä todella pitää paikkansa. Kävimme pari viikkoa sitten Chelhayassa (vaimikäsenyoli) yksivuotiaan kanssa, siellä pahoiteltiin kaiken ruuan olevan tosi tulista, että lapselle tuskin löytyy ruokaa. Olis meillä tietty varapurkki mukana, mutta lapsi sit söi riisiä jugurttikastikkeen kanssa. Ei siis mitenkään negatiivinen kokemus, mutta ei tuon taulukon mukainen.
    Nanda Devissä on surkea palvelu lapsen kanssa asioidessa, kuten tuossa joku mainitsikin!

  23. Mageli (Ei varmistettu)

    Mielenkiintoinen ja hyvä selvitys! Meillä on nyt kolmikuinen vauva ja hänen kanssaan ollaan käyty Tampereella jo aika monessa ravintolassa ja kahvilassa enkä koe, että missään olisi saatu nurjia katseita. Toisaalta näin pienen vauvan kanssa on vielä helppoa, kun hyvällä säkällä toinen nukkuu vaunuissa/turvakaukalossa koko ruokailun ajan ja jos alkaa kuulua itkua, lyödään tissi suuhun. Paitsi Näsinneulassa, vrt. viime kesän imetyskohu. 😀

  24. Elafonisi (Ei varmistettu)

    Ollaan käyty lasten kanssa (6 v. ja 8 v.) muutamia kertoja viime aikoina lounailla sekä Tiiliholvissa että Näsinneulassa. Lapsille on ihan omat kolmen ruokalajin lounasmenut. Eikä todellakaan mitään nakki- ja lihapullameininkiä. Lapset ovat tykänneet ihan hirveäsi, kun ovat saaneet syödä hienosti esillepantua herkullista ruokaa. Suhtautuminen lapsiin on ollut upeaa. Nyt vanhempi lapsi toivookin saavansa seuraavaksi synttärilahjakseen pääsyn nauttimaan Näsinneulaan OJ´s Yhdeksäs Taivas -menun. Harkinnassa on.

  25. Herkuttelija (Ei varmistettu)

    Tampereelta täytyy suositella Pispalan Pulteria. Siellä on aivan superherkullista vähän bubiruoan tyylistä ruokaa, erinomainen palvelu, ja lapselle saa räätälöidyn annoksen tai sosepurkin lautaselta tarjoiltuna. Wc-tilat ovat pienet, mutta sielläkin on selvitty. Monesti kun on käyty sunnuntaina päivällä syömässä, puolet Pulterin asiakkaista on vauva/lapsiperheitä, ja toinen puoli on juomassa. Meitä se ei haittaa, ja ruoka on ihan tosi hyvää.

    Täytyy myös suositella Lappeenrannasta Aasialaista Fine Dining ravintolaa Tang Capital, ei oikein paremmin olisi voitu lasta huomioida.

    1. Emmi Nuorgam

      Me ei olla koskaan käyty Pulterissa, pitäis kyllä. Pispala on jotenkin ihan kokonaan valloittamaton seutu muutenkin, se Café Pispalakin on ikuisesti mun to do -listalla. 🙂

      Kiitos vinkistä!

  26. ms

    Onko Marusekin vastauksessa jokin vika? ”Ravintolan edessämme on kyltti, jossa pyydämme että lemmikkieläimiä tuotaisiin sisätiloihin”

Vastaa käyttäjälle Ändi (Ei varmistettu) Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *