19 In Juhlat/ Kirjat/ Matkat/ Suosittelen

Mitäs minä lupasin?

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Paettiin lasten kanssa jälleen uudeksi vuodeksi Kaskisten mummilaan – pois kaupungista, pois sivistyksestä, pois pakkojuhlista ja paineista. Tai siis mitä minä puhun? Sivistyksen kehtoon tietysti! Suomen pienimpään kaupunkiin, joka vain näin talvisin tuntuu nukkuvan raukeaa talviunta.

Olen ennenkin kirjoittanut mummilan taianomaisesta tunnelmasta, jossa kaikki maailman murheet katoaa ja jäljelle jää vain sellainen täydellinen arjestairtautumiskokemus. Siellä ei tarvitse pyykätä tai puunata, saa istua valmiiseen pöytään ja vain nousta pois pöydästä ja kuunnella kun joku muu lukee lapsille tuhannennen kerran Mintun hauskasta päivästä. Päivät rytmittyvät lähinnä nukkumisen ja syömisen ympärille – pikkukaupungin uneliaisuus on vakavasti tarttuvaa sorttia.

Nyt, kun olin saanut nukkua univelkoja pois jo edellisenä viikoloppuna siskoni viiniretriitissä, piti mummilareissun missioksi kehitellä jotain muuta kuin nukkuminen. Niinpä tartuin joululahjakirjaan, ensimmäistä kertaa vuosiin.

Ja minä luin. Luin sohvalla, luin sängyssä, luin kirjastossa, luin vessassa, luin aamupalapöydässä ja luin lapsia nukuttaessa. Yhtäkkiä huomasin lukeneeni ensin yhden kirjan, sitten toisen ja nyt neljä päivää myöhemmin myös kolmannen. Joululahjaksi saamani Agentti oli lähinnä raivostuttava (onko aikuinen jos kasvaa ulos chick litistä?), mutta Lars Keplerin dekkareihin jäin heti koukkuun. Kysyessäni äidiltä kirjasuosituksia dekkareista, jotka ovat kuin Silta ja ehdottomasti ns. pohjoismaista kerrontaa, tiesi hän heti mun pitävän Keplereistä. Ja oikeassa olikin (eikös äidit aina ole?). Pyysin samantien lainaan myös loput Keplerin romaanit, kun Hypnotisoija ja Paganini ja paholainen vetivät koukun niin kireäksi.

Tästä innostuneena lupasinkin tälle vuodelle kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että aion lukea enemmän ja roikkua Facebookissa vähemmän. Tämä lupaus on itseasiassa jo nyt lunastettu – olen tänä vuonna lukenut jo rutkasti enemmän kuin kolmena edellisenä yhteensä! Toinen lupaukseni on opetella syömään soijaa ja korvaamaan sillä arkiruokien jauhelihaa.

Onneksi ainakin toinen näistä lupauksista pitää.

You Might Also Like

19 Comments

  • Reply
    Leluteekin Emilia
    3.1.2016 at 22:12

    Hyviä lupauksia! Mä olen soijan lisäksi korvannut jauhelihaa sellaisella hernerouheella, mitä löytyy samoista hyllyistä (tosin mies ei suostu kumpaankaan, mutta eipä se bolognesea lukuunottamatta juuri laita jauheliharuokiakaan). Ja lukemisen onnistuin palauttamaan elämään, kun rupesin vain kantamaan kirjaa mukana, ja puhelimen räpläämisen sijasta kaivoin sen esiin ratikoissa ja pysäkeillä.

    • Reply
      emminuorgam
      4.1.2016 at 09:37

      Osaatko yhtään sanoa, minkä maalaista se hernerouhe on? Yleisen epäilyksen lisäksi soijan käyttämisessä mua häiritsee se, että sitä roudataan tänne jostain tuhansien kilometrien päästä, eikä eettisyydestäkään voi olla ihan varma.

      • Reply
        Anni
        4.1.2016 at 20:28

        Hernerouhetta saa ihan suomalaisena. Oon ostanut marketista Millettin rouhetta (http://www.milletti.fi/) ja Rekosta Myssyfarmin rouhetta ja samalta merkiltä myös ihan törkeän hyvää rypsiöljyä (http://myssypellolta.fi/).

        • Reply
          Spf
          8.1.2016 at 12:12

          Lisäksi nykyisin saa hyvää härkäpapurouhetta ihan perusmarketeista. Mä olen laittanut usein puolet roijarouhetta ja puolet härkäpapua, niin lapsikaan ei ole havainnut eroa.

          • Jenni
            8.1.2016 at 18:25

            Hernerouhetta saa Milletin rouheen (sen koostumus tai maku ei ainakaan itseäni kovin miellytä) lisäksi myös VegeSunin versiona, joka on koostumukseltaan lähellä soijarouhetta, mutta maultaan mun mielestä neutraalimpi. Härkäpavuille myös peukkua (vaikka siinä Verson versiossa onkin gluteenia, möh) – kaikilta ominaisuuksiltaan se kyllä peittoaa soijan!

  • Reply
    Johanna
    3.1.2016 at 22:30

    Peukut lukemiselle, se on niin parasta! Dekkareista mä tykkään Keplerin ohella Anna Janssonin sekä Camilla Läckbergin tuotannosta, noin pari mainitakseni 🙂

    • Reply
      emminuorgam
      4.1.2016 at 09:38

      Sainkin itseasiassa nää vinkit myös Facebookissa. Janssonit olen lukenut, ja noihin Läckbergin kirjoihin perustuvaa Fjällbackan murhia olen katsonut Netflixistä. Joku kuitenkin sanoi, että kirjat on koukuttavampia, eli pitänee tutustua myös niihin!

  • Reply
    satunnainen
    3.1.2016 at 22:35

    Erinomainen lupaus! Itse en roiku Facebookissa, mutta vie se netti muutenkin. Siispä kirja käteen. Hyvää uutta vuotta!

  • Reply
    sauvajyvänen
    3.1.2016 at 23:49

    Pidä ainakin eka lupaus (sama minulla, tai sitten se ”vähemmän nettiä, enemmän siivousta”). Mutta turha opetella tykkäämään soijasta, siirry suoraan kotimaiseen härkäpapuun, ja käytä sitä jauhelihan tilalla 🙂 Hyvää uutta vuotta!
    ps. ihana koti ja ihana kirjasto

    • Reply
      emminuorgam
      4.1.2016 at 09:39

      Kiitos samoin!

      Mä olen käyttänyt härkäpapua joskus tuoreena, enkä oikein pitänyt siitä. Olisiko siis jotain hyviä vinkkejä sen käyttöön?

      • Reply
        sauvajyvänen
        9.1.2016 at 13:20

        Tuore härkäpapu on omanlaista, minä tosin tykkään siitäkin paljon, etenkin pekonin kanssa, hih. Mutta kuivattuna olen käyttänyt esim. Verson rouhetta ja esikypsennetyjä härkäpapuja, ne ovat minusta oikein hyviä, eikä samanmakuista kuin tuore. Käytän niitä padoissa, chili sin carenssa, ja keitoissa, oikeastaan vähän kaikessa missä voisin käyttää jauhelihaakin. Myös Chocochilin härkäpapu-makaronilaatikko on tosi hyvää, en tosin tee sitä vegaanisena. Voisikin seuraavalla kerralla blogata oman version siitä.

  • Reply
    savusuolaa, Janica
    4.1.2016 at 00:22

    Hyvä Emmi, kyllä minä sinut vielä opetan tuohuksia hinkuttamaan ja rukkia hurruuttamaan. Terveiset täältä henkiseltä 1860-luvulta, hiton kivaa on!

  • Reply
    Johanna
    5.1.2016 at 12:57

    Mä lisään vielä Mari Jungstedtin

  • Reply
    Cat
    5.1.2016 at 15:07

    Ruotsalaiselle Kristina Olssonilla myös koukuttavia dekkareita!

  • Reply
    Susaanna
    5.1.2016 at 22:14

    Suosittelen Jo Nesbon Harry Hole -sarjaa. Kannattaa lukea vanhimmasta alkaen.

  • Reply
    Örmy
    7.1.2016 at 23:26

    Minä suosittelen Stig Larsonin kirjaa Miehet jotka vihaavat naisia ja kaikkia Jens Lapiduksen kirjoja, kronologisessa järjestyksessä vaikka toinen olikin vähän muita typerämpi.

    • Reply
      emminuorgam
      8.1.2016 at 08:29

      Larsonit olenkin lukenut, mutta Jens Lapidus on to do -listalla ollut jo pitkään. Kiva kun muistutit!

  • Reply
    LauraEm.
    12.1.2016 at 12:00

    Mä taas voisin luvata, etten enää edes yritä syödä soijaa, koska se on AINA PASKAA. Tai siis pahaa, tai siis ei ihan minun makuuni. Onneks on tofu ja linssit joilla saa hyvän balanssin neljäänsataan grammaan.

  • Leave a Reply