1 In Eko/ Reseptit/ Yhteiskunta

Muistatko, että vain harvalla on mahdollisuus valita mitä syö?

Yhteistyössä Invalidiliitto

Seisoin viime viikolla kaupan lihahyllyn edessä ja vertailin kilohintoja. Tarkoitukseni oli kokata joko kanaa tai lihaa, mutta en osannut valita, mitä tekisi mieli. Yritin asettua sambialaisen naisen asemaan ja valita pääproteiinin sen mukaan. Aikani jahkailtuani tajusin tilanteen absurditeetin: se sambialainen nainen, jonka tilalle yritin asettua, ei todellakaan vertaile kilohintoja saati mieti kaupassa, mitä tekisi mieli syödä. Se sambialainen nainen syö, mitä kulloinkin sattuu saamaan – jos hänellä on varaa tarjota perheelleen joka päivä lämmin ateria, tai parhaassa tapauksessa kaksi, on päivä ollut onnistunut. Ihan valtava häpeän tunne valtasi minut ja jätin sekä kanan että naudanlihan kauppaan ja kurvasin kotiin papuhyllyn kautta.  

Kun Invalidiliitto lähestyi minua Toinen Ateria –kampanjan puitteissa, ei mukaanlähtemistä tarvinnut kovin montaa hetkeä miettiä. Toinen Ateria on kampanja, jolla kerätään varoja kehitysmaiden vammaisten ihmisten hyväksi, levitetään tietoa erityisesti sambialaisten ja etiopialaisten vammaisten naisten asemasta ja tuodaan esille vammaisten naisten työllistymiseen, perheenperustamiseen ja ravinnonsaantiin liittyviä haasteita. Toinen Ateria -kampanja on mukana myös esimerkiksi pienyrittäjyys- ja ruokaturvahankkeissa ja tekee kehitysyhteistyötä, jotta vammaiset eivät joutuisi kehitysmaissa kerjäläisiksi. Kuten kehitysmaissa yleensäkin, myös Sambiassa reilusti yli puolet ruuasta on naisten tuottamaa ja viljelyn, eläinten kasvattamisen ja esimerkiksi mehiläistarhauksen edistäminen parantaa koko köyhän yhteisön toimeentuloa.

On pakko myöntää, ettei Sambian taloudellinen tilanne saati maan kasvava eriarvoistuminen olleet itselläni ihan viimeisen päällä hanskassa ennen tätä yhteistyötä. Tiesittekö te, että esimerkiksi yli 80% Sambian maaseuduilla asuvista ihmisistä asuu reilusti köyhyysrajan alapuolella tai että YK on määritellyt Sambian maailman vähiten kehittyneeksi maaksi? Myös tuloerot ja näiden kehittyminen on Sambiassa räikeää ja Ulkoministeriön mukaan palveluiden, terveydenhuollon ja koulutuksen puute lisääkin maan epätasa-arvoa merkittävästi. Olin ihan puulla päähän lyöty, kun luin Suomen Sambian kehitysavun olevan vuosina 2016-2019 vain noin 10 miljoonaa euroa per vuosi – siis vähemmän kuin pelkästään vaikkapa Tasavallan presidentin kanslian kulut. Näitä lukuja ja infograafeja katsoessa sitä tuntee itsensä aina jotenkin niin voimattomaksi – se raha, joka meillä kuluu paperinpyörittämiseen takaisi kymmenille tuhansille ihmisille toimeentulon useiksi vuosiksi.

Toinen Ateria -kampanjaan voi osallistua kahdella tavalla – joko kertalahjoituksena tai kuukauslahjoituksena. Kuukausilahjoittajat saavat kesäkuusta alkaen kuukausittain kirjeen, joka kertoo hankkeen etenemisestä, esittelee Invalidiliiton kumppanijärjestön ZNAPDin toimintaa sekä sisältää sambialaisten vammaisten naisten terveiset lahjoittajille. Kirjeen mukana tulee joka kuukausi myös resepti johonkin sambialaiseen arkiruokaan ja pääsin itse kokeilemaan ensimmäistä, perinteisen nshima -maissipuuron reseptiä jo nyt.

Maissilätyt ja kasvisrelissi (4 hlö)

Toinen Ateria -kampanja

Maissi on sambialaisten köyhien perheiden tärkein raaka-aine, jota syödään päivän jokaisella aterialla. Yleisin maissista valmistettu ateria on nshima -maissipuuro, joka kyllä täyttää vatsan, mutta on ravintoarvoiltaan todella heikkoa. Nshiman kanssa tarjoillaan aina kahta eri relissiä, eli yleisimmin kasvispohjaista lisuketta. Paremmin toimeentulevissa perheissä nshiman kanssa voidaan syödä myös esimerkiksi kana- tai lihapataa, mutta valitsin itse kaksi kasvislisuketta – superkalliin lihaproteiinin käyttö ei tässä yhteydessä tuntunut luontevalta. En myöskään onnistunut maissipuuron keitossa, vaan kahdella kokeilukerralla poltin sen joko pohjaan tai sain aikaan liisteriä, jota oli mahdoton syödä, joten muutin puuromassan paistetuksi lätyksi, joka myös ajoi asiansa kyseisessä reseptissä.

Maissilätyt

3 dl maissijauhoa
1/2 dl vehnäjauhoa
1 1/2 dl lämmintä vettä
1/2 tl suolaa
1 tl oliiviöljyä

1. Sekoita jauhot ja suola keskenään.
2. Sekoita lämmin vesi jauhojen joukkoon vähän kerrallaan lisäämällä. Taikinan on tarkoitus olla aika paksua – ennemmin pastataikinamaista kuin leipätaikinaa.
3. Paina taikinaan kolo ja kaada öljy koloon. Alusta öljy taikinan joukkoon ja nosta taikina lepäämään.
4. Kun kasvislisäkkeet ovat valmiita, jaa taikina neljään osaan ja kauli noin 1cm paksuisiksi letuiksi. Paista letut valurautapannulla ja tarjoile heti relissien kanssa.

toinen-ateria-maissilätty

Papu-sipulirelissi

2 dl vaaleita papuja (esimerkiksi GoGreen -papusekoitus)
1 pieni punasipuli
1 pieni tomaatti
n. 3cm purjoa
2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
1/2 tl pippuria
(1 pieni punainen chili)

1. Huuhtele pavut kylmässä vedessä.
2. Pilko kasvikset ja sekoita papujen, mausteiden ja öljyn kanssa.
3. Anna maustua noin puoli tuntia jääkaapissa.

Toinen Ateria kerää varoja kehitysmaiden vammaisten ihmisten hyväksi

Haudutettu kaali-purjopata

1/2 kesäkurpitsa
1/2 purjo
1/2 pieni kaali
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria

1. Suikaloi kasvikset pitkittäin. Kaali kannattaa suikaloida siten, että kanta osoittaa aina vasemmalle ja aloitat suikaloimisen kaalin ”yläpäästä”. Siten kaalista saa ohutta ja pitkää suikaletta paksujen palojen sijaan.
2. Pehmitä kasvikset pannulla ja lisää pannulle tarvittaessa ihan hiukan vettä. Kesäkurpitsasta irtoaa nestettä, joten välttämättä hauduttamiseen ei tarvita lisänestettä lainkaan. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Tarjoile heti lättyjen ja papu-sipulirelissin kera.

Kaalirelissi

Invalidiliiton yhteyshenkilöni oli ihan oikeassa, kun kertoi, että sambialainen ruoka ei meistä länsimaalaisista kuulosta erityisen houkuttelevalta. Yhä useammin proteiininlähteenä käytetään hyönteisiä ja ruuan maustaminen on aika simppeliä. Googlettamalla selvisi, että perusmausteena käytetään yleensä vain suolaa ja joskus harvoin ruokaa maustetaan myös mustapippurilla ja erilaisilla chilipippureilla. Itse maustoin ruuat nyt todella simppelisti vain suolalla ja pippurilla – vaikka toisaaltahan se sopii tämän juron pohjoisen kansan makuun varmaan ihan passelisti.

Autenttisempaa relissiä olisi saanut esimerkiksi nauriin- tai bataatinlehdistä, mutta koska vielä ei ole kotimaisten juuresten sesonki, niin lehtien löytäminen osoittautui lähes mahdottomaksi. Aika likellä aidon näköistä relissiä tuo minun kaalihässäkkäni kuitenkin on ja ihme ja kumma, muu perhe tykkäsi siitä kovasti. Löysin muuten googletellessani myös yhden suomenkielisen blogin, Toispualsambesi, jossa kerrottiin elämästä Sambiassa – todella mielenkiintoisia juttuja, kannattaa lukea!

Vaikka en nyt ihan satasella hullaantunut sambialaiseen ruokaan – ikäänkuin tämä oma räpellykseni olisi ollut lähelläkään sitä, mitä siellä oikeasti syödään – niin kokkaus oli erinomainen reality check ihmiselle, joka valittaa kaupassa, kun ei löydy juuri sitä luomuvalkosipulia mitä viime viikolla ostin. Jotenkin siihen valittamiseen ja ”mutku mun ei tee mieli” -nirsoiluun on niin helppo tottua ja unohtaa, että sellaiseen on varaa vain aniharvalla.

Sen vuoksi liityin itse myös kuukausilahjoittajaksi ja yritän muistaa vähän useammin kuin kerran kuussa miettiä, että tarvitseeko ihan oikeasti kaalista keriä kolme ulointa kerrosta aina kun siitä kokkaa jotain tai kirota itsekseen, jos purjo on täynnä hiekkaa ja joutuu pesemään sen ainakin kahdesti ennen käyttöä. Toivoisin, että myös mahdollisimman moni teistä lähtee mukaan: jo pieni kertalahjoitus auttaa, jos kuukausilahjoittajaksi ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta lähteä. Lahjoituksen voi tehdä helposti täällä ja valita summan oman maksukykynsä mukaan. Ja hei, jos ja toivottavasti kun jaatte kuvianne tai juttujanne somessa, niin käyttäkää hashtageja #toinenateria #invalidiliitto ja #kehy. Kampanja käynnistyy tällä viikolla Maailma kylässä -festareillajoten jos käytte festaroimassa viikonloppuna, niin käykää ihmeessä nykimässä Invalidiliiton työntekijöitä hihasta ja olkaa mukana tekemässä maailmasta ihan vähän parempi paikka olla.

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply
    Riitta
    27.5.2016 at 12:05

    Päivitin blogiani tästä samasta aiheesta 🙂 http://habitusmiserabilis.blogspot.fi/2016/05/ruokaturvaa-ja-sydamentykytyksia.html

  • Leave a Reply