39 In Ruoka & juoma/ Yhteiskunta

Case Atria – Usein kysytyt kysymykset!

On taas puolivuotisen UKK-vastauspostauksen aika. Edelliset ovat käsitelleet Mainonnan eettisen neuvoston ennakkopäätöstä ja Anttilan lelukuvastoa. Enpä olisi ajatellut Atrian broilerpostauksen synnyttävän yhtä paljon kysymyksiä, mutta olinkin väärässä. Koitan vastata tässä kysymyksiin, joita on esitetty Facebookissa, Twitterissä, blogin kommenteissa ja erilaisissa verkkojulkaisuissa – edelleen ihan omasta näkökulmastani, keskustelematta tästä Atrian tai muiden bloggaajien kanssa.
1. Sainko eilisestä postauksesta rahaa?

Sain. Blogipostaus on merkitty ”Yhteistyössä Atria Perhetilat” -maininnalla postauksen alussa, lopussa ja ensimmäisessä kappaleessa. Lisäksi postauksen tunnisteissa on mainittu yhteistyö ja kaupallinen yhteistyö. Nettisivuillani on osio Kaupallinen yhteistyö, jossa avaan omia yhteistyöperiaatteitani.

2. Onko kyseessä maksettu mainos?

Ei. Kaikki vastuu postauksen sisällöstä on minulla. En julkaise muiden tuottamaa sisältöä, eikä Atria ole vaikuttanut postauksen sisältöön. Atria ei ole vaatinut kertomaan tuotannosta positiivisesti, vaan antanut vapaat kädet kertoa omia ajatuksia aiheeseen liittyen. Olisin voinut yhteistyön puitteissa kirjoittaa mitä tahansa – lainsäädännön ja faktojen puitteissa – ja kaikki nyt julkaisemani on omia ajatuksiani tuotannosta.

3. Kannatanko nyt tehotuotantoa tai haluanko kannustaa ihmisiä syömään lihaa?

En. Kuten olen todella useaan otteeseen kertonut, on suomalaisten lihankulutus ihan järjetöntä. Samaan aikaan kun kasvissyönti yleistyy, yleistyy myös lihan syöminen jokaisella aterialla. Se ei ole terveyden tai ympäristön kannalta järkevää ja luultavasti jokainen sekasyöjä voisi lisätä kasvisproteiineja ruokavalioonsa merkittävästi.

Kirjoituksella haluan kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota syömänsä ruuan alkuperään. Oma tuttavapiirini on todella tiedostavaa, mutta kupla on pieni ja tiedän, että suuri osa kuluttajista tekee ostopäätöksensä pelkästään hinnan perusteella. Sen vuoksi luomubroileri on, jopa siinä kuplassa olevien mielestä, liian kallista. Jos vaihtoehtona on tuontibroilerin syöminen ja kotimainen broileri, haluan kannustaa valitsemaan kotimaisen broilerin. Ikävä totuus on kuitenkin se, että vain pieni osa ihmisistä jättää broilerin kokonaan syömättä.

4. Miksi kirjoitin postauksen tai lähdin kampanjaan mukaan?

Lihatuotanto ja ruuan alkuperä ovat minusta superkiinnostavia aiheita. Olen jo pidempään miettinyt, että haluaisin ymmärtää sitä paremmin ja nähdä, mikä totuus on. Atrian yhteistyökampanja tarjosi loistavan tilaisuuden aloittaa tuotantoon perehtyminen – kun on omin silmin nähnyt edes jotain, on muualta saamaansa informaatiota helpompi asettaa kontekstiin. Se, että eilen kerroin siitä, mitä Atria Perhetilalla näin, ei tarkoita, ettenkö voisi tulevaisuudessa ajatella asioista eri tavalla. Eilisen postauksen ei myöskään missään määrin ole tarkoitus ”kertoa totuutta koko lihatuotannosta” – jos olisi, niin postausta ei olisi toteutettu Atrian Perhetilojen näkökulmasta eikä todennäköisesti julkaistu tässä blogissa. Totuus lihatuotannosta ei mahdu muutaman liuskan pituiseen tekstiin, vaan vie todennäköisesti ainakin 355 sivua.

On minusta tahallista väärinymmärtämistä kritisoida näitä tekstejä siitä, etteivät ne kerro koko totuutta. Ne ovat osa Atrian kanssa toteutettua kaupallista yhteistyötä, eli sisältömarkkinointia, eli Atrian markkinointia. Yksikään meistä bloggaajista ei ole väittänyt muuta.

Olen eilisen postauksen jälkeen saanut kaksi kutsua myös muilta elintarviketuottajilta. Todellakin aion hyödyntää nämä tilaisuudet ja tutustua muunlaiseen tuotantoon – sekä raportoida niistä kuten nyt Atriastakin.

5. Kaduttaako?

Ei. Postaukset käynnistivät erittäin hyvän keskustelun ruuasta ja sen alkuperästä. Osa kommentoinnista on ollut todella asiatonta ja harmittaa, ettei kaikkien kanssa ole syntynyt rakentavaa keskusteluyhteyttä. Onneksi kuitenkin esimerkiksi Natan postauksen kommenteissa on paljon uutta tietoa ja asiallisesti esitettyä kritiikkiä, sekä erilaisia näkökulmia aiheeseen.

Keskustelu on todella tervetullutta ja kuulisin erityisesti mitä te, yli 600 eilisen postauksen jakanutta henkilöä ajattelette. Toimiko postaus herättelijänä vai kiinnitättekö te ruuan alkuperään ylipäänsä huomiota? Oletteko te ylipäänsä kiinnostuneita tämänkaltaisesta sisällöstä, vai etsittekö kaipaamanne informaatiot jostain muualta?

Valitettavasti jouduin palaamaan takaisin kommenttien ennakkomoderointiin, mutta asiassa pysyvälle keskustelulle on tottakai edelleen sijansa!

You Might Also Like

39 Comments

  • Reply
    Dr.Sugar/Jinna
    29.9.2016 at 16:16

    Itselle jäi tästä ”kohusta” sellainen mielikuva, että vain negatiivinen kirjoitus voi olla totuudenmukainen. Jos itselle on jäänyt positiivinen/neutraali mielipide asiasta on se samantien leimattu valeeksi/mainokseksi.

    • Reply
      ilona
      29.9.2016 at 17:25

      Mä puhuin ihan samasta aiheesta aamulla mieheni kanssa. Että vähän vaikuttaa siltä, että visiitille ois pitänyt kutsua vain erittäin erittäin kriittisesti lihansyöntiin suhtautuvia vegaaneja, jotta yks (ja kenties äänekkäin) kupla ois tyytyväinen.

  • Reply
    savusuolaa, Janica
    29.9.2016 at 19:12

    Hyvä Emmi, hyvät ihmiset. Sekasyöjät ja vegaanit. Aivan ensimmäiseksi aion varoittaa teitä siitä, että kommenttini tulee olemaan pitkä. Toiseksi haluan ilmoittaa, että Atria-kohun kirvoittama keskustelu on saanut minut avaamaan 200 euron pullon japanilaista viskiä. Sen voimalla kerron nyt ajatuksistani.

    Pohdiskelen tätä kohinaa viestinnällisestä näkökulmasta. Toimittajana, joka bloggaa harrastuksekseen, ja joka on ollut töissä mainostoimistossa.

    Kaikkein eniten hämmästelen sitä, miten iloisesti tutkiva journalismi, blogien sisältöyhteistyö, mainokset ja propaganda sotketaan tätä kohua koskevassa keskustelussa. Minulle oli ehkä ammattini vuoksi selvää tätä bloggausta lukiessani, ettei kyse ole tutkivasta journalismista. Tutkiva journalisti vierailisi useilla erilaisilla broilerituloilla, haastattelisi täysin ulkopuolista asiantuntijaa ja esimerkiksi Animalian edustajaa.

    Kyse ei ole journalistisesta reportaasista, jonka tavoitteena olisi sanoa kaikki mahdollinen suomalaisesta broilerintuotannosta. Kyse on bloggaajan kaupallisesta yhteistyökampanjasta. Sisältöyhteistyö tarkoittaa sitä, että jokin organisaatio, tässä tapauksessa Atria, tarjoaa bloggaajalle jotakin ja toivoo, että bloggaaja kirjoittaa aiheesta. Bloggaajalle voidaan tarjota ilmainen tutustuminen johonkin, tuotteita, palveluja tai rahaa. Tässä tapauksessa bloggaajat ovat saaneet ilmaisen tutustumiskierroksen Atrian perhetilaan, kuulleet heidän näkemyksiään ja saaneet vierailustaan palkan.

    Mainosdiileissä taas organisaatio maksaa tuottajalle, vaikkapa mainostoimistolle, copylle tai graafikolle siitä, että tämä välittää julkisuuteen juuri sellaisen viestin kuin tilaaja haluaa.

    Monet eivät tunnu uskovan sitä, että sisltöyhteistyö tarkoittaa sitä, että bloggaaja saa myös kritisoida maksavaa tahoa. Valitessaan markkinointikanavaksi sisältöyhteistyön firma ottaa sen riskin, että bloggaaja ei ylistäkään heidän tuotettaan tai palveluaan maasta taivaisiin. Ostaessaan mainoksen yritys ei ota tällaista riskiä. Se sanelee 100-prosenttisesti, mikä viestin sisältö on. Mainostoimiston ehdotuksia voidaan kuunnella, mutta lopullisen päätöksen tekee maksaja.

    En tiedä, miten tämän voisi ilmaista vielä selvemmin blogien lukijoille. Bloggaajissa on myös niitä, jotka kirjoittavat yhteistyökumppaneistaan vain mairittelevia ylistyksiä. Imelä ja räikeä piilomainonta on onneksi vähentynyt, mutta luulen, että blogimaailman villien alkuaikojen ikävää satoa joudutaan niittämään vielä monta vuotta. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua ihmiset alkavat uskoa, että kaupallinen yhteistyö ei ole sama asia kuin mainos, vaikka se ei ole tutkivaa journalismiakaan. Kaikki eivät varmasti tule koskaan uskomaan tätä, koska he eivät halua uskoa.

    Tätä keissiä kritisoivissa kommenteissa silmääni pisti kaksi kommenttityyppiä. Ensimmäiset ovat niitä, joissa ihmetellään, miksi bloggaajat eivät vierailleet Kariniemen tiloilla? Miksi he eivät vierailleet HK:n tiloilla? Entä pienillä luomutiloilla?

    Vastaus: koska kyse ei ole suomalaista broilerituotantoa käsittelevästä journalistisesta reportaasista, vaan blogin kaupallisesta yhteistyöstä. Bloggaajille on tarjottu mahdollisuutta tutustua tähän tilaan tai olla tutustumatta. Miksi he ovat lähteneet reissuun? Uteliaisuudesta. Koska monen mielikuva tehotuotannosta on tyyliä verta ja suolenpätkiä. Ainakaan minulle tästä tekstistä ja näistä kuvista ei tule sellainen olo, että broilerien tehokasvatus esitetään jotenkin auvoisena asiana. Kliinistä massatuotantoahan tuo on. Kirjoittaja kertoo yllättyneensä juuri siitä kliinisyydestä. Hän ei haista pelkäämiään pahoja hajuja. Hän ei kuitenkaan väitä, että ympäristö olisi erityisen idyllinen. Se on paikka, jossa yritetään tuottaa mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman paljon tervettä ja puhdasta broilerinlihaa. Minulle tulee kuluttajana sellainen olo, että okei, kiva tietä, ettei syömässäni broilerissa ole antibioottijäämiä eivätkä linnut kieri omassa ulosteessaan, mutta en missään nimessä ajattele syöväni onnellista mummolan tipusta. Olen edelleen onnellinen siitä, että tarjolla on kotimaisia kasvisproteiineja, ja suurin osa syömästäni punaisesta lihasta on appiukon lopettamaa kolaripeuraa.

    Toinen mieleen jäävä kommenttityyppi on ylistämällä alistaminen. Siis kommentit, joissa pahoitellaan, että voi Emmi, olen pitänyt sua niin hyvänä ja eettisenä tyyppinä, että odotin sinulta enemmän, et ole enää idolini. Minun on vaikea uskoa, että nämä kommentoijat olisivat oikeasti aikaisemmin fanittaneet Emmiä mitenkään intohimoisesti. Jos olisivat, he olisivat lukeneet blogia sen verran huolellisesti, että heille olisi tullut selväksi, että Emmi aloitti kasvispitoisemman ruokavalion pari vuotta sitten vastentahtoisesti miehensä yllytyksestä. He tietäisivät, että vain hetki sitten Emmi on kirjoittanut kanaravintolan arvosteluun, ettei hän juuri pidä broilerista eikä kauheasti syö sitä. He tietäisivät, että hänen lempiravintolansa Tampereella oli hetki sitten ovensa sulkeutunut possuravintola Pork and More. He tietäisivät, että kirjoittaja pitää lähtökohtaisesti lihasta, mutta yrittää syödä eettisemmin ja ekologisemmin ja onkin onnistunut siinä. Mutta hän ei ole missään vaiheessa väittänyt olevansa kasvissyöjä ja kertoo sen tässäkin postauksessaan.

    Mietin, johtuuko etenkin Emmin ja WTD-Natan saama ryöpytys osittain siitä, että he eivät loksahda 100-prosenttisesti niihin stereotypioihin, joihin heidät olisi herkullista työntää. Eivätkö kaikki tatuoidut, miesten farkkuihin pukeutuvat naiset tai saamelaiset feministit olekaan vegaaneja? Eivätkö he halua olla vegaaneja? Voiko eettisempään ruokavalioon siirtyminen olla saamelaiselle, vihreälle feministille yhtä vaikeaa kuin suurelle osalle meistä?

    Lopuksi vielä paluu alkuun. Jos ja kun merkintä *yhteistyössä tahon X kanssa tai *kaupallinen yhteistyö eivät aukea osalle lukijoista, pitäisikö bloggauksiin, joista kirjoittaja saa palkkion, kirjoittaa ihan vain *sain tästä bloggauksesta palkkion? Kemikaalicocktailin Noora mielestäni tekee niin. Itse olen jopa kertonut tuossa alkutäpässä, jos olen saanut pressitilaisuudesta mukaani ilmaisen kirjan, niin kenenkään ei tarvitse kotonaan spekuloida, kuinkahan sitä bloggaajaa on taas lahjottu.

    Hupaisaa tässä on se, että jos menen pressitilaisuuteen toimittajana, kukaan ei velvoita minua kirjoittamaan jutun alkuun, että sain ilmaiset pullakahvit ja goodie bagin. Bloggaajana taas teen niin, ja siitäkin huolimatta joku nurisee, että ”se kirjoitti noin positiivisen jutun, koska se on lahjottu”.

    Kun tarkastelen tätä juttua toimittajana, en todellakaan pidä sitä tutkivana journalismina. Kirjoittaja ei kuitenkaan väitä näin. Kaupallinen kytkös on kerrottu sekä jutun alussa, lopussa että itse tekstissä. Jutun loppu poikkeaa useista blogiteksteistä siten, että kaikki lähteet on mainittu. Väitteet on siis personoitu tiettyjen ihmisten kertomiksi, ja lukija voi itse miettiä näiden lähteiden motiiveja.

    Oho. Tulin tätä kirjoittaessani vähän känniin.

    • Reply
      Emmi Nuorgam
      29.9.2016 at 22:01

      Kiitos kiitos kiitos. Ja juuri näin, osaat pukea munkin ajatukset tismalleen oikein sanoiksi!

    • Reply
      nata
      1.10.2016 at 18:48

      sisältömarkkinointi vuonna 2016 on hankala asia. kiitos!

    • Reply
      Milja
      3.10.2016 at 13:48

      Mun taas on vaikea ymmärtää, miksi bloggaajien on niin vaikea ymmärtää lukijoitaan näiden maksettujen sisältöyhteistyöpostauksien kohdalla. Kyllä ainakin itselleni on selvää, bloggaajalla on oikeus kritisoida jutun kohdetta ja se erottaa bloggaajan mainostoimistosta. Mutta käytännössä mulla lukijana ei ole mitään takuuta siitä, että bloggaaja oikeasti on kriittinen. Kyse on siitä, paljonko mä lukijana luotan blogin kirjoittajaan, ja se luottamus taas perustuu niihin teksteihin, joita bloggaaja julkaisee. On täysin mahdollista, että bloggaaja esimerkiksi tulevien yhteistyöpostausten toivossa kirjoittaa siloitellun tekstin, ja mun täytyy vain yrittää arvioida, onko näin vai ei. Toki bloggaaja voi kirjoittaa kommentteihin, että ”haluaa uskoa” etteivät yhteistyöt ole positiivisuudesta kiinni, mutta mikä syy mulla on luottaa siihen, että a) bloggaaja puhuu totta, b) yritykset haluavat toteuttaa bloggaajan _uskomuksen_?

      No, sitten: tiedostavaksi itseään mainostava bloggaaja menee tehotuotantotilalle ja aloittaa yhteistyöpostauksen siitä, että tämä yksi vierailu (jolla ei edes nähty koko prosessia, mitä ei toki liikaa korosteta) yhden tehotuottajan luo ”pakotti luopumaan ehdottomuudesta” (myöhemmin tosin korostetaan, ettei bloggaaja ole koskaan ollut ruokavalinnoissaan mitenkään ehdoton, joten epäselväksi jää, mistä edes oli pakko luopua). Jutussa bloggaaja vähän huokailee sitä, että onpa ikävännäköistä, kun ruhonosia on tippunut lattialle, voisinkohan itse tehdä tätä työtä ja onneksi ei sentään haise pahalta. Korostaa sitä, että asiat ovat paremmin kuin etukäteen oletti ja että on kliinistä (eli *ihmisten* terveydestä pidetään huolta). Antaa tilaa sille, miten tilan omistaja vääntelee termiä ”tehotuotanto” kivemman kuuloiseksi. Toistelee, että Suomessa ja tässä firmassa sentään mennään ”lintujen ehdoilla”. (Miten mikään lihantuotanto ylipäätään ikinä voi toimia tuotantoeläimen ehdoilla? Eläimiä jotka haluavat tulla syödyiksi on tietääkseni toistaiseksi olemassa vain Adamsin Linnunratatrilogiassa.) Kauniiksi lopuksi bloggaaja vielä mainostaa, että nyt sitten ostan nimenomaan tämän mainostajan kanaa (vaikka todennäköisyys sille, että muut suomalaiset tilat poikkeaisivat tämän firman tiloista on todella pieni).

      Ymmärrän hyvin, että tällainen postaus ei ihmisten mielestä ole ”tiedostava” tai kuvasta sitä, että kirjoittaja pohtisi tehotuotantoa jotenkin syvällisesti. Eikä kyse ole siitä, että bloggaajan pitäisi olla tutkiva journalisti tai siitä, millä media-alan termillä kyseistä tekstiä kuuluu nimittää. Kyse on siitä, mitä lukijoilleen lupaa. Jos lupaa olevansa tiedostava ja asiaa monipuolisesti pohtinut, niin silloin sen tiedostavuuden ja monipuolisen pohdinnan pitäisi näkyä tekstissä. Jos ei näy, niin onko se muka joku ihme, jos ihmiset olettavat kriittisen näkökulman tipahtaneen pois rahan takia? Jos itseään tiedostavana mainostava ihminen kirjoittaa huomattavan kritiikittömän tekstin aiheesta, johon kriittinen näkökulma olisi _äärimmäisen helppoa_ tuoda, miksi mun lukijana pitäisi uskoa, että kritiikin puuttumisella ei ole mitään tekemistä postauksesta saadun rahan kanssa? Ja jos taas ei koe olevansa kovin tiedostava ruokavalinnoissaan ja haluaa vaan kirjoittaa kivan postauksen kivasta yhteistyökumppanista, niin miksi pitää aloittaa mainostamalla sitä tiedostavuutta? Eikö voisi vain lähteä siitä, että pitää ruokaa/ruuantuotantoa tosi kiinnostavana juttuna, jos kerran se on se oikea lähtökohta?

      Ja pakollinen disclaimer: ei, en ole vegaani, kyllä, syön toisinaan myös lihaa, välillä jopa tehotuotettua. Mutta en koe tarpeelliseksi valehdella itselleni tai muille, että tehotuotanto tapahtuisi koskaan ”eläimen ehdoilla”. Ja joo, tiedän, että postauksessa tämä ajatus oli lähtöisin tilan isännältä, mutta eipä siitä paljon dialogia käyty.

      • Reply
        emminuorgam
        3.10.2016 at 14:01

        Siis tottakai tämän postauksen näkökulma on sovittu yhdessä yhteistyökumppanin kanssa – siihenhän koko sisältömarkkinointi perustuu. Tässä kirjoituksessa näkökulma on nimenomaan Atrian Perhetilat. Tästä valitusta aiheesta voin sitten kirjoittaa mitä hyvänsä – siksi Atrian kanssa yhteistyössä tuotettu teksti ei voi käsitellä esimerkiksi muita suomalaisia tiloja. Ehdottomuudella viittasin ajatukseen siitä, että tehotuotanto olisi aina todella rumaa ja vaikkapa luomutuontanto aina paljon parempaa – mutta tässä tilanteessa, jossa luomun käsittely jäikin seuraavaan kirjoitukseen, se otsikointi on epäonnistunut, sen olenkin jo myöntänyt.

        • Reply
          Milja
          26.10.2016 at 11:31

          En ole missään väittänyt, että tekstin olisi pitänyt käsitellä sanallakaan muita kuin Atrian perhetiloja. Väitän, että kun sulla kerran oli vapaus kirjoittaa mitä hyvänsä, niin olisit voinut myös jättää korostamatta, että ostat jatkossa nimenomaan Atrian broileria, kun kerran ei ole mitään perusteita väittää, että Atrian perhetilat olisivat jotenkin vastuullisempia tai enemmän eläinten ehdoilla toimivia kuin muut suomalaiset tilat. En näe maininnalle muuta perustetta, kuin sen, että tekstin loppuun saatiin vielä ympättyä mainostusta. Ja toki sulla on kaikki vapaus niin tehdä, mutta itselleni lukijana se lisäsi mielikuvaa tekstistä, jossa tavoitteena on ensisijaisesti rakentaa mahdollisimman positiivinen kuva Atriasta eikä tarkastella kriittisesti sitä, mitä vierailu Atrialle opetti lihantuotannosta.

          Musta on hienoa, että myönsit otsikoinnin epäonnistumisen, eikä siinä mitään, näitä sattuu itse kullekin. Kommenttini tavoitteena oli kuitenkin avata sitä, miksi pidin postausta ei-tiedostavana ja liian kritiikkittömänä. Halusin myös kertoa, miksi tämän näkemykseni kannalta ei ole oleellista, kutsutaanko tällaista tekstityyppiä media-alalla sisältömarkkinoinniksi, maksetuksi mainonnaksi vai joksikin ihan muuksi markkinoinniksi (ja miksi tuntuu ehkä vähän lukijan vähättelyltä vastata kritiikkiin tyyliin ”On se niin kurjaa, kun ihmiset ei vaan tajuu mitä tää sisältömarkkinointi on.”). Tämän kannalta oli oleellista, mikä tekstin otsikko lukuhetkellä oli.

          Viitaten myöhempään postaukseesi haluan vielä varmuuden vuoksi korostaa, että tarkoitukseni ei ole tässä tai edellisessäkään kommentissani arvostella sua ihmisenä tai olla ilkeä, vaan kertoa siitä, miltä ko. postaus ja sen jälkeinen keskustelu on itsestäni näyttänyt/tuntunut. Toivon, että tämä on välittynyt myös ruudun sille puolen. En ole mikään blogisi aktiiviseuraaja, mutta silloin tällöin vilkaisen, mistä kirjoitat. Usein olen ollut ihan samaa mieltäkin, mutta näköjään tulee herkemmin kommentoitua silloin, kun itselle merkittävässä asiassa on erimielinen…tässä voisi olla mulle kehittymisen paikka. Joka tapauksessa arvostan sitä, että jaksat edelleen pyrkiä keskustelun herättämiseen, itse olisin varmasti heittänyt hanskat tiskiin jo ajat sitten.

  • Reply
    Iina / MouMou
    29.9.2016 at 20:22

    Hmm, hankala aihe. Koin, että kaikki kampanjan bloggaajat tekivät postaukset hyvin. Tottakai tekstissä nousivat esiin positiiviset pointit, olihan kyseessä Atrian ostama kampanja. Ymmärrän, miksi ihmiset tästä hermostuivat, koska kaikille sisältömarkkinointi ei ole selvä käsite.

    Minulla kampanjan seuraaminen aiheutti sen, että syön jatkossa vielä vähemmän kanaa. Postauksia luin mielenkiinnolla ja on hyvä, että tällainen kampanja tehtiin. Veikkaan nimittäin, etten ole läheskään ainoa, joka syö jatkossa enemmän kasviksia ja vähemmän broileria. Toivottavasti. 🙂

    • Reply
      savusuolaa, Janica
      29.9.2016 at 20:56

      Jos tämä keissi jotakin opetti, niin sen, että siitä, mitä sisältöyhteistyö tarkoittaa ja miten se eroaa mainoksista ja riippumattomasta journalismista, siitä ei vain voi puhua liikaa. Ei bloggaajien eettisyydestä, kaupallisuutta koskevista periaatteista tai siitä, mitä olen saanut vastineeksi kirjoittaessani tästä ja onko joku ulkopuolinen tarkistanut tekstin ennen sen julkaisemista vai ei.

      Minusta tuntuu välillä, että viitsinkö jauhaa näitä asioista blogissani. Mitä jos lukijat luulevat, että pidän heitä tyhminä, koska jankutan, avaan ja väännän loputtomasti rautalangasta. Mutta näköjään se on tarpeen.

  • Reply
    Emmi Nuorgam
    29.9.2016 at 22:00

    Kiitos Janica ja muut tosi hyvistä kommenteista! Olen ollut myös tosi hämmentynyt siitä, että mun teksti on tulkittu sekä piilomainonnaksi että (huonoksi) journalistiseksi artikkeliksi. Se, että asiat on itselle selviä ei tarkoita sitä, että ne kaikille muille olisi!

  • Reply
    Hanna
    30.9.2016 at 10:47

    Oli mielenkiintoista lukea Emmi sun tuntemuksista ja kokemuksista tilalta. Oma käsitys tällaisesta broileritilasta olikin aika sama kuin tästä sinun vierailustasi välittyi. Ja ainakaan meillä se ei vaikuta millään tavalla kulutukseen. Syömme jatkossakin kanaa ja muiltakin valmistajilta kuin Atrialta 🙂 Erikoiselta tuntui se arvostelu jota sait bloggaajana/henkilönä joka koki tilanteen tilalla neutraalina/positiivisena kokemuksena. Samaa ryöpytystä sai myös Puutalobabyn Krista kun kertoi MIfun käyttökoemuksista joka myös oli yhteistyö tosin Valion kanssa. Ilmeisesti moni blogin lukija on muodostanut ”kuvan” sinusta ja Kristasta tekstienne perusteella ja sitten kun jokin kirjoitus ei menekään yksiin tämän ”kuvan” kanssa hyökätään verbaalisesti teitä kohtaan aika rajustikin. Mun mielestä juttu oli hyvä ja olisi mielenkiintoista lukea samanlaisia jatkossakin!

  • Reply
    Paula
    30.9.2016 at 18:49

    Minun broilerin syönti loppui kerralla 80-luvulla kun sain kokea ja nähdä miten poikaset hautomosta otteettiin esiin, kukonpoikaset heitettiin yksinkertaisesti kontereiniin elävänä, pohjalla kuolleita, sitten puolikuolleita ja sitten elävät, tähän hirveään maailmaan syntyneet. Sitä hätähuutojen määrää minä en unohda koskaan. Itken vieläkin kun muistelen sitä ja tiedän että tätä tapahtuu tänä päivänä . Silloin oli kysymys jostain sadoista, tänä päivänä sadoista tuhansista .
    Niin Emmi BON APPETIT kyllä se on herkullista kasvuhormooneilla pikakasvattettu broileri, länsimaiseen makuun designettu lihaskimppu ja vielä hiukkasen antibiootejakin saa samaan hintaan. Hyvää perjantai-iltaa Bon Appetit!

  • Reply
    Sepi
    30.9.2016 at 19:37

    On kuitenkin syytä pitää mielessä se, että bloggarit saavat yhteistyöstään taloudellista hyötyä ja sitä hyötyä ei enää jatkossa tule jos nyt menee kritisoimaan yhteistyökumppaniaan. Joten vloggareilla todentotta on paine kirjoittaa yhteistyökumppanista positiiviseen sävyyn jotta tällaisia tarjouksia tulee jatkossakin.

    Eihän kukaan halua tehdä yhteistyötä bloggarin kanssa jonka tiedetään vietsaavan maksumiehen muroihin.

  • Reply
    Tohtori Sykerö
    30.9.2016 at 19:45

    ”En ajatellut, että minun pitäisi tarkastella sitä eri tavalla kuin muita yhteistyökumppaneitani. Minulla on ollut esimerkiksi Invalidiliitto yhteistyökumppanina, enkä näe niissä eroa.”

    Linkedinistä: ”Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa maailman ensimmäisten sisältö- ja vaikuttajamarkkinoinnin bisnesfestareiden, PING Helsingin, parissa. ”

    Työskentelet *VAIKUTTAJAMARKKINOINNIN* parissa etkä ”tajunnut” että sinun tulisi miettiä julkisten kirjoitusten mahdollisesti herättämää keskustelua? Ei anna kovin ammattitaitoista ja osaavaa kuvaa sinusta.

    Plus lisäksi on aika absurdia että pidät kaikkia yhteistyökumppaneita samanarvoisina. On aika jännä kommentti, ettet ”kykene” näkemään mitään eroa yhteistyössä täysin eri aloilla olevien yritysten kanssa. Näin kärjistäen, olisiko mielestäsi täysin identtinen tilanne jos olisit tekemässä sponssiposausta BP:n ja Pelastakaa Lapset, Monsanton ja Invalidiliiton tai Lockheed Martin ja Hurstin laupeudentyön kanssa?

    Ihan aikuisten oikeasti, et voi vakavalla naamalla väittää että kaikki yhteistyökumppanit voidaan arvioida julkisessa keskustelussa kirjoittaja-yritys-suhteen välillä täysin samanarvoisiksi 😀 Kyllä jokaisella pitää maalaisjärjelläkin kello kilkuttaa joka ikisen yhteistyökirjoituksen kohdalla: mitä vastapuoli hakee tästä itselleen, ja minkä vuoksi? Ihan sama onko kyseessä Atria tai Invalidiliitto. Totta kai lihansyönti on yksi niistä aiheista, joissa naiivi ”ihan vapaasti sain kirjoittaa” -kommentointi sponssivierailusta kirvoittaa ihan aiheellistakin kritiikkiä. Ehkä näitä asioita kannattaa vähän vielä miettiä ennen kuin enempää mainostat blogisi kaupallista yhteistyötä.

    PS. Olen itse lihansyöjä ja eläinten vapautusrintama on aika välillä aika teinimenoa, joten mistään holier than thou -hyökkäyksestä tässä ei ole kyse. Ihan perus PR-pohdintaa.

    • Reply
      emminuorgam
      1.10.2016 at 08:54

      Mainitsin muita yhteistyökumppaneita (joista vain yksi pääsi julkaistuun tekstiin saakka, ymmärrettävästi kuulostaa raflaavimmalta) haastattelussa siksi, että halusin osoittaa tehneeni ennenkin sisältöyhteistyötä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa – eli keskustelun olevan minulle tuttua ja yksi koko tämän blogin kantavista ajatuksista ja tavoitteista.

  • Reply
    linda
    30.9.2016 at 21:18

    Kaikenlainen lihansyöntiin kannustaminen on vastuutonta nykyaikana. Meillä on kuitenkin ilmastonmuutos jota vastaan pitäisi taistella, eikä edesauttaa sitä.

  • Reply
    Omin silmin näin
    30.9.2016 at 21:44

    Ovela mainoskampanja Atrialta. Väität, että halusit ”nähdä, mikä totuus on”. Silti ette vierailun aikana nähneet broilerien nappaamista? Tai fyysistä ja psyykkistä kärsimystä, jota mm. stressi ja liian nopea kasvutahti aiheuttaa broilereille? Tiedoksi: eläimen hyvinvointia ei voi päätellä pelkästään eläimen ulkonäön perusteella. ”Omin silmin totuuden näkemisellä” ei ole minkäänlaista totuusarvoa, jos henkilöllä ei ole minkäänlaista tietopohjaa johon havaintojansa vertaa. Toki ihminen voi ”omin silmin selvittää totuuden” vaikkapa delfiinien hyvinvoinnista, käydä katsomassa delfinaariossa vankeudessa eläviä delfiinejä ja päätellä niiden olevan onnellisia, koska ne näyttävät hymyilevän. Tai käydä omin silmin katsomassa leijonaa eläintarhassa, ja päätellä jellonan olevan onnellinen, koska se kävelee iloisesti häkissään edestakaisin. Mitä tässä haen takaa: jos et tiedä eläinten käyttäytymistarpeista mitään, havainnoilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa, vaikka viettäisit kuukauden Atrian ”perhetilalla”.

    • Reply
      emminuorgam
      1.10.2016 at 08:56

      Väitän, että haluan oppia aiheesta enemmän ja ymmärtää totuuden ruokatuotannon takaa ja aloitin tähän tutustumisen Atrialta. En sen sijaan väittänyt totuuden löytyvän Atrian tehtaalta.

  • Reply
    Laura
    30.9.2016 at 22:11

    Hei,
    Väität, ettei kyseessä ole maksettu mainos, mutta olet ottanut rahaa Atrialta ja kirjoittanut heistä jutun. Sitä kutsutaan sisältömarkkinoinniksi joka on mainontaa. Tämä sinun pitäisi ammattilaisena tietää.

    Pakko myöntää, että tämän case jälkeen suhtautumiseni sinuun ja blogiisi muuttui. Pidät itseäsi ja blogiasi eettisenä ja valveutuneena ja kerrot maailmantuskastasi. Tämä kaikki kuitenkin unohtuu kun yksi suurimmista suomalaisista yrityksistä joka tuottaa ja myy lihaa maksaa sinulle. Kun suostuit juttuun sinä sekä myit itsesi että arvosi, mutta myös todella pahasti aliarvioit lukijasi. Toivottavasti heräät joskus ahneudestasi.

    • Reply
      emminuorgam
      1.10.2016 at 08:57

      Kuten kerroinkin, niin oman näkemykseni mukaan maksettu mainos olisi julkaista sisältöä, jonka joku muu on tuottanut. Sisältömarkkinoinnin tekeminen on myös markkinointia, mutta eri näkökulmasta.

  • Reply
    Miilu H
    30.9.2016 at 22:42

    Tuolla ylempänä oli keskustelua siitä, että minkä takia ihmiset sekoittavat journalistit ja bloggaajat. No sen takia, että bloggaajat itse vaativat samanlaisia ehtoja, rahaa yms. kuin journalistit, he siis jatkuvasti itse rinnastavat itsensä journalisteihin sellaisissa tilanteissa, kun heille olisi siitä itselle etua. Mutta kun tulee tilanne, kuten nyt tämä, niin sitten piiloudutaan sen taakse, ette tämä ole mitään tutkivaa journalismia tai mitään muutakaan journalismia. Joten bloggaajat, lopettakaa vaatimasta itsellenne samanlaisia ehtoja ja samanlaista kohtelua kuin journalistit saavat, niin blogitekstien ja journalismin erokin sitten selkenee.

    Ja mitä tulee tuohon väittämään, että tämähän oli sisältöpostaus eikä mainontaa, niin ei pidä paikkansa. Yhteistyöpostaukset ovat erittäin taidokkaasti puettua mainontaa ja yleensä kirjoittajia pyritään jollain tavalla manipuloimaan halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tässä Atria casessa esim jätettiin näyttämättä tiettyjä asioita, jotta syntyisi mahdollisimman postiviinen kuva ja bloggaajat sitten kirjoittavat juuri asiakkaan haluamalla tavalla.

    Well done Atria!

    terveisin,

    yhden lihafirman mainontaa hoitanut tyyppi

    • Reply
      savusuolaa, Janica
      1.10.2016 at 12:08

      Tämä kohta hämmentää minua: ”Tuolla ylempänä oli keskustelua siitä, että minkä takia ihmiset sekoittavat journalistit ja bloggaajat. No sen takia, että bloggaajat itse vaativat samanlaisia ehtoja, rahaa yms. kuin journalistit, he siis jatkuvasti itse rinnastavat itsensä journalisteihin sellaisissa tilanteissa, kun heille olisi siitä itselle etua. ”

      Journalismin ja bloggauksen olennainen erohan on se, että toimittaja ei ikinä saa ottaa rahaa juttunsa kohteelta. Mediatalo on hänen toimeksiantajansa ja maksaa hänen palkkansa. Tosin valtaosa mediataloista on kaupallisesti rahoitettuja, ja ko. media voi mainostaa jutun kohdetta, eli välillisesti jutun kohde voi rahoittaa toimittajaa. Kaupallisten medioiden mainosrahoituksen ja mainostajista tehtyjen juttujen eettisyyttä on pohdittu ja pohditaan jatkuvasti esimerkiksi Julkisen sanan neuvostossa ja Journalistillitossa. JSN jakelee tasaisesti huomautuksia esimerkiksi lehdille, joiden positiivisen autotestauksen ohessa mainostetaan samaa automerkkiä, ja mainos ja journalistinen sisältö on vaikea erottaa toisistaan.

      Kaupallisen postauksen tekevä bloggaaja voi ymmärtääkseni saada palkkionsa joko portaalilta, johon hän kuuluu, siis kuukausi/juttupalkkioina. Toinen vaihtoehto on saada palkkio suoraan bloggauksen kohteelta. Anteeksi, jos ja kun väännän rautalangasta ja jankutan. Yritän nyt eritellä ja selkiyttää, mikä on journalismin ja bloggauksen ero sekä sisällöllisesti että taloudellisesti.

      Toimittajien saamien etujen määrää on vähennetty melkoisesti 2000-luvulla Journalistiliiton omasta halusta. Pressikortilla ei taida saada enää juuri muita ”ilmaisia lounaita” kuin ilmaiset museokäynnit. Alennukset VR:n ja bussifirmojen matkoista sekä huvipuistojen lipuista ovat mennyttä maailmaa. Jos vaikkapa freelance-toimittaja haluaa, että hänelle maksetaan juttupalkkion lisäksi matkakulut, jos juttupaikka on kaukana, hänen tulee laskuttaa jutun tilaajaa, ei jutun kohdetta. Tämän vuoksi ihmettelen, mistä toimittajien vaatimasta rahasta puhut?

      Toki alalle kuin alalle mahtuu ahneita idiootteja, jotka tulevat paikalle ovenkarmit rytisten ja vaativat sitä sun tätä ilmaista, lounaita, goodie bageja ja drinkkikierroksia. Itse en kuitenkaan ole toimittajana koskaan joutunut tai halunnut vaatia jutun kohteelta mitään muuta kuin tietoa ja vastauksia. Toki jos tarkoituksena on kirjoittaa vaikkapa arvostelu kirjasta, jonka lainausjono on kuukausien mittainen, kysyn kustantajalta, voinko saada arvostelukapaleen, että saan ylipäätään jutun tehtyä.

      Tässä vielä Journalistin tuore juttu journalististen sisältäjen piilomainonnasta:

      http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/3/huolimattomuus-aiheuttaa-piilomainontaa/

      Kaupallisten medioiden lisäksi huomautuksia on jaettu myös Ylelle.

  • Reply
    Sponsored by Atria
    1.10.2016 at 05:26

    Kirjoituksessasi pisti silmään lause: Oma tuttavapiirini on todella tiedostavaa. Ei ilmeisesti kuitenkaan niin tiedostavaa, että näkisi tehotuotetun broilerin ja muun lihan nauttimisen niin eettisesti ongelmallisena, että lopettaisi niiden syömisen kokonaan. Asiat ovat kuitenkin juuri niin vaikeita tai helppoja kuin niistä itselleen tekee ja ihmisten valinnat jokaisen omissa käsissä.

    Onnea valitsemallasi tiellä, olet nyt myynyt itsesi lihateollisuuden mannekiiniksi ja tämä maine tulee värittämään ihmisten tulkintoja sinusta ja kirjoituksistasi jatkossakin. Ehkei sellainen maine, jota moni vakavasti otettava blogikirjoittaja varta vasten lähtisi havittelemaan. En myöskään aio seuraavia kirjoituksiasi lukea, koska en halua klikkauksillani tuoda sinulle lisää likaista yhteistyökumppaneiltasi valuvaa rahaa.

  • Reply
    Helena
    1.10.2016 at 09:25

    Tänä päivänä korostuu erityisesti se, että yritysten tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi. Onneksi suuri osa suomalaisista yrityksistä on ottanut sen osaksi viestintästrategiaansa.
    Atriahan on päästänyt vierailijoita tehdastiloilleen jo useiden vuosien, muistaakseni yli 20 vuoden ajan. Tehdastiloissa on järjestetty avoimien ovien-päiviä ja ryhmävierailuja. Myös toimittajia on päästetty tiloihin. Esimerkiksi Yleisradio on tehnyt dokumentin, jossa seurattiin broilerin tuotantoa aina alusta lopputuotteeksi, nimenomaan Atrian tiloissa ja heidän yhteistyökumppaneidensa tiloissa.
    Olen ollut itsekin aiheesta kiinnostunut ja tehnyt siitä juttua TV 1:n Puoli seitsemän ohjelmaan. Vierailin tällä viikolla broilerin kasvatustilalla ja Atrian teurastamossa. Päällimmäiseksi jäi ajatus, ei broilerinkasvatusta voi oikein tätä siistimmäksi tehdä. Varsinainen juttu on tulossa telkusta vuodenvaihteessa.

    • Reply
      emminuorgam
      1.10.2016 at 22:13

      Kuulostaa kiinnostavalta, innolla odotan juttua!

  • Reply
    Reeta
    1.10.2016 at 21:54

    Tää oli kyllä melkoinen pettymys bloggaajalta, jonka tekstejä ja rohkeutta olen aiemmin ihaillut. 🙁 Mutta Atrian markkinointiosastolle täytyy nostaa hattua. Näppärä veto maksaa bloggaajille siitä, että nämä yrittävät viherpestä broileria trendikkääksi ja eettiseksi ruokalajiksi. Nyt kun markkinoille on tullut nyhtökauraa ja muita eettisempiä vaihtoehtoja, niin tällainen teksti tuntuu kyllä todella isolta harppaukselta taaksepäin. 🙁

    • Reply
      emminuorgam
      1.10.2016 at 22:12

      En tiedä keneen viittaat, itse en ainakaan ajattele broilerin lintuna ja tuotantoeläimenä muuttuneen yhtään sen eettisemmäksi kuin ennenkään vierailua. Sen sijaan ajattelen, että jos broileria haluaa syödä, niin pitää tietää mistä lintu tulee ja miten se on kasvatettu, tapettu ja valmistettu.

      • Reply
        Reeta
        1.10.2016 at 22:55

        Viittaan sinuun ja muihin Atriaa mainostaneisiin bloggaajiin. Mielestäni koko postauksesi pointti oli se, että broileri onkin eettisempää kuin uskoit. Kirjoitit jopa postauksen otsikossa, että vierailu ”pakotti luopumaan ehdottomuudesta”. Postauksen alussa sanot, että ennen et ole broileria eettisistä syistä syönyt, mutta postauksen lopussa painotat sitä, että ensi kerralla kaupassa ostat ehdottomasti Atrian broileria. Minä lukijana sain sellaisen kuvan, että Atrian broileri onkin mielestäsi eettisempää kuin aiemmin ajattelit.

        Miksi muuten ostaisit sitä, jos se on mielestäsi yhtä epäeettistä kuin ennenkin (etkä silloin ostanut)? Tuskin vain siksi, että että sinulle tästä mainostekstistä maksettiin? Vai ajatteletko jotenkin niin, että nyt kun olet tilalla itse vieraillut, niin sinun on helpompi antaa itsellesi ”lupa” syödä broileria, vaikka tilavierailu ei muuttanut mieltäsi mitenkään ja broileri on mielestäsi ihan yhtä epäeettistä kuin ennenkin?

        • Reply
          Reeta
          1.10.2016 at 23:24

          Koska sellainen logiikka, että ”olen vieraillut tehotuotantolaitoksessa, joten siksi saan syödä tehotuotettua lihaa” ontuu ja pahasti. Ymmärtäisin logiikkaa paremmin, jos vierailu olisi muuttanut mieltäsi ja nyt tuotanto vaikuittaisi mielestäsi eettiseltä. Mutta jos vierailu ei muuttanut mielipidettäsi mitenkään, niin on aika omituista, että otat nyt broilerin takaisin ruokavalioon. Ei se, että olet käynyt paikan päällä katsomassa tee broilerin syönnistä millään tavalla moraalisesti oikeutetumpaa.

          • emminuorgam
            2.10.2016 at 00:21

            Postauksen alussa sanon, että broileri on ollut vältettävien listalla, mutta valehtelisin jos väittäisin, etten koskaan syö sitä. Postauksen lopussa kerron, että ostan vierailun jälkeen mieluiten Atrian broileria, koska tiedän missä se on elänyt. Ja miksi syön sitä? Siksi, että joskus tekee mieli, pidän lihan mausta ja liharuokien kokkaaminen käy itseltäni helpoiten. Tuolloin olin bongannut pitaleipäreseptin jo aiemmin ja suunnitellut kokeilla reseptiä. Ennen vierailua ajattelin, että en sen jälkeen haluisi enää koskaan syödä broileria, mutta olinkin väärässä. Tehotuotantoprosessi ei vastannut alkuperäisiä odotuksiani, vaan oli siistimpää ja kliinisempää kuin odotin.

          • Reeta
            2.10.2016 at 00:53

            Eli mielestäsi broilerintuotanto on edelleen epäeettistä, mutta ei ihan niin hirvittävän epäeettistä kuin pelkäsit sen olevan. Ja siksi mielestäsi on ok kirjoittaa broilerintuotantoa puolustava mainosteksti, jossa esitellään vain se puoli tuotannosta, jonka mainoksen maksaja haluaa näyttää. Jokainen saa toki mainostaa mitä haluaa ja tehdä freelancerina markkinointia ihan kenelle haluaa. Itselleni vain oli yllätys ja pettymys, että juuri tämä blogi lähti tällaiseen mukaan.

  • Reply
    linda
    3.10.2016 at 10:47

    Mä kyllä ymmärrän miksi halusit tuohon yhteistyöhön lähteä, ja postaus olikin ihan kiinnostava. Mutta koen, että samalla tulit vähän itse pilanneeksi puolueettomuutesi tulevissa liha/kasvissyöntikeskusteluissa. Tai siis, mitä mieltä nyt ikinä tulet olemaankaan, niin lukijat muistavat takaraivoissaan tämän kampanjan. Epäilen myös vahvasti kykyäsi edes kirjoittaa asiasta täysin puolueettomasti jatkossa. Toisaalta luet tutkimuksia aiheesta ja toisaalta muistat kuinka välittävästi ja avoimesti tuottajat puhuivat tipusistaan, kuinka kiva reissu teillä muutenkin oli, ja kuinka mukava mies se (tehotuotannosta elantonsa saava) Jamppa oikein olikaan.

    Sekä tottakai se fakta, että sait yhteistyöstä rahaa. Vaikka periaatteessa sinulla olisi lupa sanoa mitä tahansa aiheesta, käytännössä se ei mene niin. Sille on syynsä, miksi Suomessa virkamiehet eivät saa ottaa vastaan yritysten ”vastikkeettomia” lahjuksia. Samankaltaista toiminta on omassa tapauksessasikin: rahaa kys. firmalta saaneena tulet todennäköisesti jatkossa katsomaan toimintaa hitusen värittyneiden lasien läpi.

    • Reply
      emminuorgam
      3.10.2016 at 12:23

      Mutta enhän mä koskaan ole puolueeton! Vaan tämä koko blogi perustuu mun ajatuksille ja mun omalle näkökulmalle – ihan jokainen sen aiheista. Mä en kirjoita Hesariin yleisesti 200 000 tilaajalle, vaan ihan omalle pienelle yleisölleni, joka on kiinnostunut nimenomaan mun ajatuksista.

  • Reply
    Konrad
    3.10.2016 at 14:23

    Eniten tässä olen pettynyt Atria-bloggareiden epä-älyllisyyteen. Vierailitte tiloilla Atrian ehdoilla Atrian valvovan silmän alla ja tällaisista oloista sitten jotenkin vedätte johtopäätöksiänne ilman mitään kritiikkiä. Vähän sama, jos vierailisi Pohjois-Koreassa pohjoiskorealaisten viranomaisten vieraana pohjoiskorealaisten viranomaisten valitsemissa olosuhteissa, ja sitten vetäisi johtopäätöksen, että kyllä Pohjois-Koreassa ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia. Miten kukaan teistä ei tajunnut, että jotain älytöntä ja lukijoiden älyä väheksyvää tässä nyt on? Vastaus tähän on tietysti raha, mutta pidemmällä tähtäimellä teistä kyllä jokainen ainoastaan hävisi tässä.

  • Reply
    Virpi
    3.10.2016 at 15:59

    Oispa mielenkiintoista, jos vastaavaan yhteistyöhön lähtisi esim Paliskuntien yhdistys tai Paistunturin paliskunta, ja laittais sut syyserotuksiin hommiin. 🙂

    Ihan rojaltivapaaidea sinne pohjoisen suuntiin

  • Reply
    Hanna
    4.10.2016 at 14:13

    Tuolla edellä Milja puki hyvin sanoiksi sen mitä minäkin näitä broileripostauksia ja niiden herättämää kommentointia lukiessani olen miettinyt, mutta haluan kiittää sinua siitä millä asenteella olet vastannut kritiikkiin! Minusta vastauksistasi näkyy se että haluat ymmärtää myös vastakkaisia mielipiteitä, et suosiostasi huolimatta pidä itseäsi erehtymättömänä ja osoitat sananvalinnoillasi arvostusta lukijoitasi kohtaan. Eli vaikka olen tässä(kin:) asiassa eri mieltä kanssasi, jatkan mielelläni tämän ajatuksia herättävän ja tuulettavan blogin lukijana.
    (Suositun kollegasi blogin seuraamisen taas jätän saman broilerikeskustelun seurauksena, koska hän itse tekstissään melkomoisen ylimielisesti rajasi minut ja monet muut pois lukijakunnastaan vain sillä perusteella että me emme ymmärrä… Toinen suosittu blogi taas jäi aiemmin syksyllä kun bloggaaja hiljeni täysin aiheellisen ja asiallisen kritiikin edessä. Siksi katsoin tässä asiakseni kiitellä…)

    • Reply
      emminuorgam
      4.10.2016 at 17:33

      Voi kiitos Hanna! Ihana palaute, tähän koitan aina parhaani mukaan pyrkiä ja tosi hyvä kuulla että se ainakin joskus myös onnistuu. En usko, että me voidaan oppia tai kehittyä, jos ei kuunnella muita ja erityisesti niitä, joiden kanssa ollaan eri mieltä. 🙂

    Leave a Reply