Rakastan työtäni. Siis r a k a s t a n sitä. Toki aina välillä vihaan sitä, ihan niinkuin nyt kaikkea muutakin, mutta pääasiassa rakastan sitä. Niin superinspiroivia projekteja, ihmisiä, kollegoja ja kohtaamisia, että aina välillä tuntuu vähän huijaamiselta tehdä työkseen jotain, joka antaa voimaa ja joka ei edes tunnu työltä. Suomalaiseen tapaanhan työn kuitenkin kuuluisi olla hampaat irvessä vääntämistä, pakollinen paha ja jotain, jonka jatkuvasti odottaa loppuvan. Vai miten muuten selitätte lomaltapaluurahat ja saunavuorokorvaukset, joita edelleen, vuonna 2017, joillain aloilla maksetaan? Sepä se.
Pari viikkoa sitten somekuplassani leimahti, kun Visual Diaryn Saara kirjoitti tyttöpomoista ja miehen siivellä elävistä bloggaajista. Työni puolesta tunnistin ilmiön, mutta ihan kaikkea en Saaran kirjoituksessa kuitenkaan allekirjoittanut. Kirjoitus poiki paljon keskustelua erityisesti bloggaajapiireissä, osa asiallista ja osa asiatonta, mutta lopulta kaikki varmasti olivat aiheesta täysin samaa mieltä: bloggaajana, somevaikuttajana, instaajana tai muuna someammattilaisena voi elättää itsensä, mutta se on hiton hankalaa. Kukaan ei synny vaikuttajaksi yhdessä yössä eikä yleisö löydy sekunissa. Pelkkä valkoinen ikkunalauta ja pari tuoksukynttilää ei elätä ketään ja toivon, että olen myös osannut avata omaa elämääni tai työtäni siten, ettei siitä synny liian ruusuinen kuva.
Sen vuoksi olenkin ihan hiton onnellinen siitä, millaiseen asemaan olen vuosien varrella päässyt. Saan järjestää työkseni tapahtumia, joilla on jokin tarkoitus ja olen aidosti siinä aika hyvä. Olen kerännyt yleisön, jota kiinnostaa samat asiat kuin minua ja saan kirjoittaa teille aina silloin, kun jotain sanottavaa on. Saan tehdä sellaisia yhteistöitä, jotka inspiroivat itseäni ja joilla uskon aidosti olevan merkitystä: kuten nyt vaikka #pelastapimppi -kampanja kuun alussa. Muutama onnenkyynel kimalteli silmäkulmassa, kun kuulin, että olemme yhdessä keränneet valtavan summan rahaa kampanjan hyväksi ja erityisesti juuri te olette olleet edesauttamassa kaikkien aikojen keräysennätystä. En enää joudu tekemään asioita vain siksi, että elantoni on kiinni jokaisesta lastensaapasvertailusta, vaan pystyn aidosti tarjoamaan teille jotain sellaista, josta uskon teidän kiinnostuvan. Se tuntuu ihan saatanan hyvältä.
Kuten myös se, että saan nykyään puhua sellaisissa tilaisuuksissa, joissa puhuvat mm. Tarja Halonen, Rosa Meriläinen, Maria Veitola, Jenni Pääskysaari, Lenita Airisto ja Seela Sella. Meinasin pudota tuolilta, kun viime viikon perjantaina näin Facebookissa oman nimeni komeilevan samalla puhujalistalla edellä mainittujen naisten kanssa. Kaikki henkilöitä, joita ihailen suuresti ja henkilöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, kuka minä nyt olen.
WOW Finland on yksi niistä töistä, joita alussa sanoin rakastavani. Se on festivaali, joka juhlii sukupuolten moninaisuutta, tyttöjä ja naisia Tampereella maaliskuussa. Festivaali, jossa kansainvälisesti ovat puhuneet muun muassa Malala Yousafzai, Caitlin Moran ja Annie Lennox. Festivaali, jonka keskiössä ovat inspiroivat naiset, uratarinat, elämät, taide, tiede, musiikki, työ, perhevapaat, teknologia, raha ja lapset – noin niinkuin muutaman mainitakseni.
Tämänastisen urani kiistatta yksi hienoimmista hetkistä on WOW Finlandin lauantaina, kun haastattelen Sorsapuistosalin lavalla Vaikuttavia naisia, jotka omalla toiminnallaan ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Haastateltavinani ovat yrittäjä ja kirjailija Ronja Salmi, joka viime vuonna PING Helsingissä puhui uskomattoman hienosti tyttöydestä, hevosista, tasa-arvosta ja rohkeusrotsista. Ronjan lausahdus: ”Rohkeutta ei ole se, että tekee asioita joita osaa, vaan se, että tekee asioita joita ei osaa!” vaikutti kaikessa yksinkertaisuudessaan minuun ihan valtavasti, enkä ole sen jälkeen kieltäytynyt mistään siksi, että en osaisi. Anne Lammila, Suomen tasa-arvosuurlähettiläs taas kertoo tarinansa Latinalaisesta Amerikasta ja tasa-arvotyöstä. Millaista on olla nainen, joka puhuu konservatiivisissa ja väkivaltaisissa maissa tasa-arvosta? Miten omista peloista pääsee yli, vai tarvitseeko sellaista ylipäänsä pelätä? Ja ennenkaikkea, miten tasa-arvosuurlähettilääksi pääsee?! Kolmas haastateltavani on Marja Korhonen, hoitovirheen vuoksi neliraajahalvaantunut kirjailija ja opettaja, jonka elämänilosta ja positiivisesta suhtautumisesta riittäisi jaettavaa vaikka keskikokoiselle kaupungille. Marja on opettanut minut asettamaan omat ongelmani mittakaavaan: jos hän pystyy mihin tahansa, mikä minä olen valittamaan kivestä kengässä tai väärin suolatusta kalasta?
Tuon keskustelun lisäksi osallistun Trendin päätoimittajan Jenni Liedon luotsaamaan keskusteluun nettikiusaamisesta ja netin keskustelukulttuureista sekä pikamentoroin sunnuntaina tapahtuman osallistujia. Tämä oli muuten yksi niistä asioista, joihin sanoin kyllä, vaikka pelotti ihan helvetisti: minä siellä toimitusjohtajien ja liiketoimintajohtajien keskellä, vaikka en aina edes itse usko itseeni. Ihan pähkähullua, mutta totta! Mentorointiin on muuten nyt haku auki, eli jos kaipaat boostia urallesi tai uutta suuntaa elämälle, niin nyt kannattaa ilmoittautua.
Omien osuuksieni lisäksi odotan ihan superpaljon esimerkiksi keskusteluja nimeltään ”Villit pojat ja kiltit tytöt – tasa-arvo varhaiskasvatuksessa.” ja ”Ihanko itse sinä tämän teit?” taiteilijanaisten puheenvuoroa. Sekä tietysti Lilyn työ ja tasa-arvokeskustelua, tapahtuman ainoaa all-male-panelia, Maija Vilkkumaan, Johanna Tervomaan ja Maria Veitolan iltakonserttia, Saara Särmän ja Raisa Omaheimon läskikeskustelua, somen ulkonäkökeskeisyyttä ruotivaa somevaikuttajien keskustelua ja oikeastaan ihan koko tapahtumaa! En muista, milloin olisin ollut yksittäisestä tapahtumasta näin innoissani, ihan kuin kaikki sen ohjelma olisi suunniteltu minulle!
WOW Finlandissa on sekä ilmaisohjelmaa että maksullista ohjelmaa ja koska tiedän, että siellä ruudun takana on varmasti monta henkilöä, jotka haluaisivat osallistua tapahtumaan, mutta eivät syystä tai toisesta pysty ostamaan lippuja, niin pyysin kaksi festaripassia jaettavaksi teidän kesken. Nyt siis tarkkana!
Selaa WOW Finlandin festariohjelma läpi (tai silmittele, kuten lukion äidinkielenopettajani sanoi). Kommentoi sitten joko tämän postauksen kommenteihin tai Facebook-sivulleni, että mikä ohjelmasta kiinnostaa sinua kaikista eniten. Arvon passit kommentoijien kesken ensi viikon maanantaina 27.2., eli sunnuntaina on viimeinen osallistumispäivä!
Olisipa jo maaliskuu! En millään jaksaisi odottaa. 💖
Kansikuva: PING Helsinki / Katarina Kirvesmäki Photography
Nanna
Elävät legendat! Perhepolitiikka! Ja tarinateatteria! Ää, liikaa kaikkea mielenkiintoista! Pääsispä!
Heli
Villit pojat ja kiltit tytöt
tints
Oo, ny on kyl kova tarjonta! Ihan mahdoton on tuosta valita, mutta sanotaan nyt, että Play rape -monologi, koska sen olen halunnut nähdä jo pitkään.
Helena K
Saara Särmä ja lihavuuskeskustelu. Tosi mielenkiintoista ohjelmaa!
Sanna
Mentorointi!
madde
Feministinen talouspolitiikka
AnniV
Wow mikä tapahtuma! Nopealla silmittelyllä löytyi monta mielenkiintoista ohjelmaa mutta erityisesti Discussion in the dark ja ilmaisutaitotyöpajat pomppasivat silmille. Tahdon mukaan!
Mirja
Eniten kiinnostaa ”Ihanko itse sinä tämän teit?” ja Anna Paavilaisen ”Play Rape”.
Kinuski
Ihanko itse sinä tämän teit? / Iso läski keskustelu
yunie
Tasa-arvo ja työelämä tai Vaikuttavia naisia. Alle kymmenvuotiaiden feministinurkka kuulostaa kanssa aika vinkeältä, mutta jäi vähän epäselväksi tarviiko siihenkin liput :/
Petra
Tuollahan on vaikka mitä mikä kiinnostaa! Elokuva-alaa opiskelevana naisohjaajien lyhytelokuvat ja ”Ihan itsekö sinä tämän teit” olisi sellaisia mitkä ehdottomasti haluan nähdä, ”Women who make a difference” ja ”Body image and menstrual activism” kuulostavat lupaavilta, ”Naiset ja uskonto”, ”Naiset ja puolustusvoimat”, ”Feministinen talouspolitiikka”… pitikö vaan yks ohjelmanumero sanoa 😀
Jossei arvonnasta festaripassi osu kohdalle niin kai se on omilla rahoilla ostettava, erittäin mielenkiintoinen festari!
Kaukokaipuun Nella
Oon niin ylpeä ja onnellinen sinun puolesta! Haluaisin kuulla ennen kaikkea sinun puheenvuorosi. <3
Sari
Mentorointi josta saisi uutta inspiraatiota.
Veema
Tosi kiinnostava kokonaisohjelma! Erityisesti seuraavat osiot kiinnostaa: women, who make a difference; women of vision ja feministinen talouspolitiikka.
Ja hieno kirjoitus myös muuten!
Minea
Feministinen talouspoltiikka ja Iso läskikeskustelu. Kun on ihan pakko valita joku. Huippupaljon mahtavaa ohjelmaa! ihanaa että ohjelmaa on monella kielellä ja että pienetkin feministit on ohjelmassa otettu huomioon! 🙂
Smiley
Holy cow, onpas paljon mistä valita! Eniten mua kiinnostaa noista All Male Panel, molemmat Fatiman vetämät paneelit, koska ollaan samaa ikäluokkaa-ish, Hauska nainen ja muita mahdottomuuksia ja Vaikuttavia naisia. Mutta siis… Ihan kaikki oikeesti vaikuttaa ihan älyttömän kiinnostavilta!!
Taru
Apua, vaikea valita vaan yhtä! Ainakin Saara Särmää haluan päästä kuuntelemaan sekä myös villit pojat, kiltit tytöt. Ihan tosi mielenkiintoinen ohjelma!
Ps. Jonna Tervomaa, ei Johanna. Pakko korjata. 🙂
emminuorgam
Apua mitä mää oon kirjoittanut?! Eikä kukaan muukaan ole huomannut? 😀
Ninna
Villit pojat ja kiltit tytöt sekä Läskikeskustelu!
mmiu
Voihan pöntön pönttö – osallistuisin niin mielelläni KAIKKEEN WoW:in ohjelmaan, mutta kun laskettu aika on 5.3. 😀
Outi
Läskikeskustelu!
peggy thomas
Postauksen viimeinen kuva kuvastaa kaikkea mitä sinussa nään, WOW EMMI 🙂
Nea
Olen sote-alan opiskelija ja festivaalin ohjelma on mielestäni täynnä äärimmäisen mielenkiintoista ja tärkeää sisältöä. Minua kiinnostaa valtavasti yhteiskunnan rooli kasvattajana, perhepolitiikka ja sen vaikutukset naisten mahdollisuuksiin yhteiskunnassa ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät asiat.
Lauantain ohjelmasta ykkönen olisi ”Miksi seksuaalisesta väkivallasta on niin vaikea puhua?” ja sunnuntailta ”perhe-elämä on yhtä politiikkaa!”. Opiskelijana en pystyisi lähtemään festivaaleille, ellei kävisi tuuri ja saisi lippua arvonnassa.
Tiina
Vau mikä ohjelma! Ihanko itse sinä tämän teit? Ja seksuaaliväkivaltakeskustelu kiinnostivat äkkiseltään eniten. Mentorointi on aika hieno juttu…
madde
Onko tämä arvonta suoritettu?
emminuorgam
On! Olin unohtanut julkaista voittajat, mutta Henna ja Mirja voittivat. Ilmoitus löytyy nyt myös FB:stä! 🙂
Unelmat on tehty ääneen sanottaviksi - EMMI NUORGAMEMMI NUORGAM
[…] kun kirjoitin viime keväänä rakastavani työtäni. On käynyt niin onnellisesti, että rakastan sitä vain koko ajan enemmän. Samalla työni on […]