Metsässä tuoksuu sienille. Aurinko on nousemassa ja valaisee jokaisen pienen kolon ja mättään polun varrella. Tuolla asuu jänis ja tuolla susi! Isoimmissa koloissa on mörköjen koti, vaikka mörköjä ei kyllä oikeasti ole olemassa. Ketunleivät maistuvat niin kirpeälle, että silmät menevät sirrille, ja sekös vasta onkin hauskaa!
Viime viikonloppuna fuusioperheen lapset olivat meillä ensimmäistä kertaa yökylässä ja sunnuntaiaamuna leikit jatkuivat heti kuuden jälkeen. Aamu oli ihan uskomattoman kaunis, joten olisi ollut tuhlausta viettää se neljän seinän sisällä. Hyppäsimme autoon ja hurautimme Niihaman Majalle, josta olin kuullut retkeileviltä ystäviltäni paljon hyvää.
Niihaman maja sijaitsee Kaupin ja Niihaman metsissä, Pikku-Niihaman rannalla. Sinne on kävelyreittiä pitkin noin viiden kilometrin matka Tampereen keskustasta, autolla joutuu kiertämään hiukan pidempään. Majan ympäristössä järjestetään vesiurheilua ja esimerkiksi tikkataulut ja kuntoilulaitteet ovat kaikkien käytössä. Parasta Majalla on kuitenkin sitä ympäröivä metsä.
Olimme alunperin ajatelleet edetä pururataa pitkin, mutta seurueen matkanjohtajat poikkesivat reitiltä heti ensimmäisen minuutin jälkeen ja kävely muuttuikin suureksi aarrejahdiksi. Etsimme sieniä ja mustikoita, ihastelimme naavaa ja pahkaa ja tutkimme kaatuneita puita ja muurahaispesiä. Jopa seurueen pienin möyri metsässä muiden perässä ja jaksoi upeasti viettää monta tuntuia metsikössä.
Meillä oli metsässä todella kivaa ja muistin taas, miten paljon retkeilystä tykkään. Olen seurannut Rimma+Lauran Adventuring Moms -hanketta todella kiinnostuneena ja ihailen mimmejä siitä, miten reippaasti he toteuttavat omia retkeilyyn ja matkailuun liittyviä haaveita yhdessä lasten kanssa. Itselle ei olisi tullut mieleenkään, että alle 1-vuotiaan kanssa voisi nukkua teltassa, mutta heiltä se näyttää käyvän kuin itsestään!
Ensi kerralla me otetaan mukaan myös makkarat ja kaakaotermarit – ja ehkä ensi kesänä uskaltaudumme jo sille telttaretkellekin. Niihaman Maja voisi olla helppo ratkaisu, kun tavallaan on yksin metsässä, mutta ei sitten kuitenkaan ole. Sitäpaitsi sauna ja järvi tekee mistä tahansa kokemuksesta tuplasti kivemman!
Niin ja vinkki teille kaikille uhmaikäisten vanhemmille: kolmen tunnin metsäretki tainnuttaa takuuvarmasti päiväunille ihan jokaisen muksun – myös sen, joka ei omasta mielestään enää nuku päiväunia.
3 Kommenttia
Ihanan kuuloinen paikka! Pitääpä joskus tsekata, kun oon hoodeilla. 🙂
Meillä käytiin tänään parin tunnin metsäretkellä tytön kanssa ja kyllähän se hyvää tekee.
Onnekkaita ollaan kun asutaan Helsingissä ratikkakiskojen vieressä ja tien toiselta puolelta alkaa Helsingin keuhkot, Keskuspuisto (joka on siis vaihtelevaa metsää, eikä niinkään puistoa jos joku ei sitä tiedä) joka jatkuu siitä Vantaan rajalle asti. Onnekkaita siksi, että metsään päästäkseen ei tartte mennä minnekään, sen kuin ylittää kadun ja on jo perillä (ja parhaassa tapauksessa saa ohikulkiessa kahvilasta napattua mukaan tuoreet retkipullat, tänään ei valitettavasti saatu kun pullat oli vielä uunissa). Onhan tuo keskuspuiston metsä siinä mielessä erilaista kuin ne metsät pohjoissuomessa kasvaneelle, eli vastaantulijoita on ja polkuja (mutta toisaalta eipä tartte pelätä karhuja ja susia…), mutta kyllä se ihan oikeaa metsää on. Komeempiakin metsiä pk-seudulla toki olisi, mutta tuo lähimetsä on kyllä ihan paras. Kävellen tehdään retket lähelle ja pyörällä suhataan 4v:n kanssa sit vähän kauemmaksi. Mitä kaupunkimetsästä sitten löytyy, ne tänään löytyi puolukoita (ja tyttärelle puolukanpoimintahimo, tyttösen edesmennyt ukki olisi varmasti myhäillyt tyytyväisenä), paljon ylikypsiä mustikoita (ääk, oispa ollut aikaa tehdä retki mustikka-aikaan) ja vadelmia (häh, tähän aikaan vuodesta). Sieniä ei tänä syksynä taida tulla, kun ei ole satanut. Bongattiin sammakko, muurahaiskeko ja metsälintuja jotka tuli sirkuttamaan ympärille kun pysähdyttiin evästauolla (rusinoita ja vettä, kun ei niitä pullia saatu) ja laitumella olevia hevosia tietysti piti ihalla myös. Kaksi tuntia meni kuin siivillä ja kotiin palasi tyytyväinen äiti ja lapsi.
Ihanan näköinen retki! Itse olen myös huomannut, että 3kk vanha tyttäreni nukkuu aina vaunuissa paremmin kun käymme metsässä/meren lähellä. Luonto tekee meille ihmeitä, niin lapsille kuin aikuisillekin!
xxx
E
http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/