Vierailu broilertilalla pakotti luopumaan ehdottomuudesta


Kaupallinen yhteistyö Atria Perhetilat

Päättömät broilerin ruhot vilisevät pääni yläpuolella. Veren ja leikatun lihan tuoksu tunkee väkisin nenään, vaikka yritän hengittää suun kautta. Tiedän, että seuraavassa huoneessa näemme broilerit viimeistä kertaa ennen kuin ne nopeasti tainnutetaan, tapetaan ja kynitään. Nyt ohi kulkevat broilerit ovat olleet hengissä vielä muutama minuutti sitten ja jo huomenna ne tarjoillaan riisin ja pakastevihannesten kera tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Olen Atria Perhetilojen kutsumana Atrian Nurmon tehtaan siipikarjalinjalla tarkoituksenani ymmärtää paremmin kotimaista broilerintuotantoa.

Atria perhetilat

Suhtaudun broileriin ja lihan tehotuotantoon erittäin kriittisesti. Olen selvästi poikkeus seurueessamme, jossa valtaosa bloggaajista on sekasyöjiä sen helppouden ja maun ansiosta. Osa myöntää, ettei ole koskaan edes ajatellut, että lihaa pitäisi välttää ja moni kokee heränneensä tähän vasta blogin perustamisen myötä.

Itse olen kroonista huonoa omatuntoa poteva sekasyöjä. Todennäköisesti mietin lihaa ja sen tuotantoa enemmän kuin keskivertokuluttaja: kala ostetaan kalakauppiaalta ja liha lihakauppiaalta – Prismasta ostoskärryyn pääsee vain luomujauhelihaa, eikä leikkeleitä koskaan osteta kotiin.

Broileriakin olen vältellyt jo vuosia. Ensin siksi, ettei se oikeastaan maistunut miltään ja sitten siksi, että broilerin tuotantoon liittyy paljon eettisesti arveluttavia asioita, joita en ole halunnut tukea. Broileri on ollut meillä oikeastaan samanlaisessa asemassa kuin tonnikala – eettisin perustein vältettävien listalla, mutta jeesustelisin jos väittäisin, etten koskaan syö kumpaakaan.

Atria Perhetilat

Kun puhutaan lihasta – ja tässä tapauksessa broilerista – voidaan puhua oikeastaan kahdesta eri asiasta. Toisaalta meidän pitäisi keskustella siitä, onko mitään järkeä syödä yli 80 kiloa lihaa joka vuosi ja tarvitseeko ihminen lihaa ylipäänsä. Toisaalta meidän pitäisi pystyä tunnustamaan, että tilanne on, mikä on ja puhua tämän kulutetun lihan alkuperästä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 80 Atria Perhetilaa, jotka tuottavat broilereita Atrian tuotantoketjuun. Keskimäärin jokaisella tilalla on 60 000 broileripaikkaa ja uusi broilerierä voidaan kasvattaa noin 10 viikon välein. Vuosittain tämä tarkoittaa pelkästään Atrialla ihan valtavaa määrää broileria toimitettavaksi kotimaahan ja ulkomaille. Broilerin tilausjänne on todella pitkä ja nyt tilattavat broilerit tulevat myyntiin noin 18 kuukauden kuluttua. Vaikka kaikki suomalaiset lopettaisivat tältä istumalta broilerin syömisen, eivät vaikutukset siis näkyisi vielä pitkiin aikoihin.

Latva-Kiviniemen Perhetila, johon me tutustumme, sijaitsee Jalasjärvellä. Latva-Kiviniemen Perhetila on yksi maan vanhimmista ja sen luotsaaminen siirtyi Juha ja Satu Kiviniemelle 2000-luvun alussa. Maanviljelijät ja karjankasvattajat esiintyvät julkisuudessa yleensä sorrettuina ja väärinymmärrettyinä erakkoina, mutta Juha Kiviniemi tuntuu olevan eri maata. Näyttelijän urasta joskus puolihuolimattomasti haaveilleelle ja Helsingin yliopistossa agronomiksi opiskelleelle Juhalle oli teini-ikäisestä saakka selvää, että hän jatkaa vanhempiensa tilan pitämistä. Juha Kiviniemi on myös mukana Atrian kehitystyössä ja mies tuntuukin suhtautuvan työhönsä pohjalaisella intohimolla.

Atria Perhetilat

Juha johdattaa meidät suureen halliin, jossa kolmiviikkoiset, untuvikosta broileriksi muutostaan tekevät linnut elävät lähes koko elämänsä. Isännän mukaan broilereiden elämä on syömistä, juomista, leikkimistä ja nukkumista ja siihen niillä on koko kuusiviikkoisen elämänsä ajan mahdollisuus milloin tahansa.

Halli on suurempi kuin alunperin ajattelin. Puemme siniset suojavaatteet yllemme ja desinfisoimme kädet ja jalat useaan otteeseen. Linnut kokevat sinisen värin rauhoittavana ja ne ovat tottuneet isännän sinisiin haalareihin, joten sinisillä suojavaatteilla pyritään stressaamaan ja säikyttämään lintuja mahdollisimman vähän. Juha esittelee meille koneellisia valvontajärjestelmiä ja älypuhelinsovelluksia, joilla lintujen hyvinvointia mitataan ja näemme ensimmäiset linnut ikkunan takaa.

Lintuhalliin astuessani kiinnitän ensimmäisenä huomiota hallin tuoksuun. Tai oikeammin siihen, ettei sitä ole. Olen erittäin tuoksuherkkä ja valmistautunut voimaan pahoin, mutta yllätyksekseni pahoinvointia ei tulekaan. Hallissa on hyvin hämärää, jotteivat linnut säikähtäisi vierialijoita ja vain ilmastointikanava humisee korvissa.

Mielikuvani toistensa kaulassa kiinni olevista ja tappelevista kotkottajista osoittautuu vääräksi ja hallin tunnelma on jopa unelias. Muutamat linnut vetävät naruja tai hyppelevät orsien päällä, mutta muuten hallissa ei oikeastaan tapahdu mitään. On hyvä hetki jututtaa Juhan lisäksi myös eläinlääkäriä ja Atrian A-Rehun edustajaa.

Broilerintuotanto Suomessa

Ensimmäinen kysymykseni koskee broilerien tehotuotantoa. Atrian sivuilla puhutaan tehokkaasta tuotannosta tehotuotannon sijaan, joten kysyn, kokeeko Juha olevansa tehotuottaja. Kysymys tulee yllättäen ja hän punnitsee sanojaan pitkään. Vastaus on yksiselitteisesti ei.

Juha ajattelee tehotuotannon ja tehokkaan tuotannon eroavan toisistaan yksinkertaisimmin siten, että tehotuotanto pyrkii vain maksimoimaan tuoton, kun taas tehokkaassa tuotannossa edetään lintujen ehdoilla. Esimerkki haetaan Euroopasta, jonka tuotantoa Juha ja asiantuntijat kutsuvat yksiselitteisesti tehotuotannoksi.

Atrian perhetiloilla jokaisella hallin neliömetrillä kasvaa 17 lintua, kun taas muualla Euroopassa (Ruotsia lukuunottamatta) määrä on 23 lintua. Perhetiloilla linnut elävät kuivalla pehkulattialla, joka pitää yllä lintujen jalkojen terveyttä ja toimii virikkeellisenä ympäristönä. Tilanpuutteen ja erilaisten lattiamateriaalien vuoksi eurooppalaiset linnut ovat stressaantuneempia ja sen vuoksi niiltä myös poistetaan esimerkiksi nokat. Broilerin nokan typistäminen on EU:ssa kiellettyä, mutta kulkutautien ja lintukuolemien välttämiseksi useat maat ovat saaneet erityisluvan typistää nokat – ikäänkuin muuta vaihtoehtoa ei olisi. Perhetilojen broilereita ei myöskään lääkitä, kun taas usein Euroopassa linnut saavat antibiootteja jo heti kuoriuduttuaan, jotta taudit pysyisivät edes jollain tasolla kurissa. Lisäksi Suomessa noudatetaan all-in-all-out -periaatetta, eli koko erä tuodaan kerralla halliin ja kuljetetaan hallista pois. Euroopassa kasvatuspinta-ala yritetään maksimoida harventamalla eriä ja tuomalla aina uusia lintuja edellisten lähtiessä. Se taas altistaa linnut taudeille ja johtaa entistä voimakkaampaan lääkitykseen.

Atria broilerit

Tämän jälkeen oikeastaan arvaankin jo vastauksen seuraavaan kysymykseeni, mutta esitän sen silti. Miksi linnut elävät sisällä koko elämänsä? Lintujen lajinmukaiseen elämäänhän kuuluisi tepastelu ulkona, eikö se olisi nimenomaan lintujen edun ajattelemista?

Vastaus on toisaalta kyllä, mutta broilerintuotannosta puhuttaessa yksinkertainen ja jämäkkä ei. Ulkoilu tarkottaisi broilerien altistumista erilaisille taudeille ja johtaisi turhaan lääkitsemiseen. Salmonellan kurissa pitäminen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi ja siinä itseasiassa piilee koko tehokkaan tuotannon idea: kun linnut ovat terveitä, voivat ihmisetkin syödä niiden lihaa luottavaisin mielin. Elinolojen rajoittaminen siis pitää meidätkin terveempinä.

Tilavierailun jälkeen tiedän broilereista ja niiden kasvattamisesta enemmän kuin koskaan. Kahden tunnin aikana ehdottomuuteni on murentunut pala kerrallaan ja olen alkanut ymmärtää koko prosessin vaikutuksia ihan uudella tavalla.

Nurmon tehtaan siipikarjalinjalla pukeudutaan valkoisiin haalareihin. Täällä ei enää käsitellä eläviä lintuja, joten haalarin värillä ei ole väliä. Kuvaamiseen pitää pyytää erillinen lupa, eikä tehtaan henkilökuntaa saa näyttää kuvissa. Atrialla ollaan hyvin tarkkoja siitä, ettei kilpailijoiden silmiin eksy mitään sellaista informaatiota, joka heikentäisi heidän asemaansa toimijana.

Atria siipikarjatuotanto

Tehtaalla toiminta on tehokasta. Etenemme linjaa nurinkurisessa järjestyksessä, puhtaimmasta tilasta kohti likaisinta. Ennen uuteen tilaan siirtymistä desinfioimme itsemme – neljännellä kerralla taidan jo seota laskuissa.

Verilammikoita ja ruhonosia väistellessä ymmärrän, miten kaupunkilaistunut olen. Vielä muutama vuosikymmen sitten kanan paloitteleminen olisi ollut minulle tuttua jo kotoa. Isäni lapsuudessa lapset laitettiin sekoittamaan poroista ja lampaista valutettua verta, ettei se jämähtäisi liian aikaisin. Nyt kuitenkin ahdistun, kun siellä täällä pilkottaa linjastolta tippunut ruhonosa tai punertava nestelammikko.

Pääasiassa linnut paloitellaan koneellisesti, mutta kaiken valvonnan- ja tarkastustyön tekevät ihmiset. En voi olla miettimättä, millaista olisi olla ammatiltaan broilerin sisäelinten tarkastaja tai kaulankatkaisija – oikeastaan koitan miettiä mitä vaan muuta, kuin tainnutustunnelista näkyvien broilereiden katseita.

Atria siipikarja

Toisiksi viimeinen huone osoittautuu pahimmaksi. Siellä broilerit kaadetaan valtavista kuljetuslaatikoista liukuhihnalle, joka kulkee happitunnelin lävitse. Tajuttomat linnut noukitaan linjastolle, jossa niiltä katkaistaan muutamien sekuntien aikana kaula ja nyhdetään höyhenet irti. Tuijotan kuilua, johon syvän punainen veri valuu ja koitan pidättää hengitystä. Linjaston valvoja katsoo minua säälien – mikä lie kaupunkilaisbimbo tuotu tänne järkyttymään ennen kuin lämmittää lapsilleen nugetteja.

Illalla istun ruokapöydän ääressä ja mietin seuraavan viikon kauppalappua. Tuntuisi tekopyhältä poistaa listalta kaikki liha vain tämän vierailun vuoksi. Kirjoitan keskiviikon kohdalle kanapitaleivät ja lisään lappuun huomautuksen: (HUOM! Atrian kanaa!).

Sitä syömällä tiedän ainakin mitä saan.

Yhteistyössä Atria Perhetilat

Blogirinki + Indiedays

Juttua varten on haastatelu broileritilan isäntää Juha Kiviniemeä, Atrian siipikarjaliiketoiminnanjohtajaa Merja Leinoa, Atrian siipikarjan terveydenhuoltoeläinlääkäriä Päivikki Perko-Mäkelää, A-Rehun broilerrehujen kehityspäälikköä Anne Rauhalaa ja Atrian siipikarjalinjan tuotantopäällikköä Reijo Äijöä. Lisätietoja Atria Perhetiloista ja broilerin elämästä löydät Atrian nettisivuilta. Katso myös muiden bloggaajien tekstit aiheesta: Peggyn pieni punainen keittiö, Meanwhile in Longfield, Kaikki äitini reseptit ja WTD.

Kuvat lintuhallista: Timo Aalto / Wave Productions

58 comments

    1. Emmi Nuorgam

      Kiitos Hannele. Vaikea aihe ja materiaalia olisi vielä vaikka kahteen uuteenkin postaukseen!

      1. Nanna

        Sama juttu täälä. Oli todella vaikea kirjoittaa kun sanottavaa olis ollut niin paljon ja alkoi tuntua pelkätä pinnanraapooksilta kaikki mitä yritti näyttöruudulle saada.

        Mutta tämä oli kiva ja kiinnostava lukea.

      2. Jutta

        Kiitos, Emmi. Olen ollut kasvissyöjä kolmen kuukauden ajan, mutta uskon syöväni ensi viikolla taas broileria. On hyvä lukea omasta kokemuksestaan kirjoittavaa bloggaajaa, kun eläinjärjestöjen kirjoitukset vaikuttavat aina ”puolueellisilta”.

  1. E

    Itse opiskelen kanssa Helsingin yliopistossa maataloustiedettä, ja täällä sen tajusin, että voi miten hyvin meillä Suomessa onkaan asiat! Luennoilla kun kuuntelee Amerikan mallista niin tukka nousee kauhusta pystyyn, googlatkaapa vaikka ”feedlot”. Siinä sitä tehotuotantoa. Harjoitteluni, joka on opinnoissa pakollinen, tein suurella (amerikkalaisfarmari naurais mut pihalle ”suurine” tiloineni) lihakarjatilalla aikoinani, ja jäi kyllä hyvä mieli. Lisäksi kotonani on maitotila. Pidän Suomessa siitä, että täällä ollaan vähän lasten kengissä maatalouden kanssa, enkä missään nimessä pidä sitä huonona asiana. Tulevana maatalouden asiantuntijana aion pitää siitä myös kiinni. Olettaen, että edes työllistyn, nyt on kotimaisen maatalouden tilanne niin huono, että jokainen ostamasi kotimainen tuote on tarpeen, että minäkin sitten valmistuttuani saan veroilla ”kouluni maksettua”. Voisin toki jatkaa kotitilaani, mutta pitäisi nyt tehdä kyllä niin suuria investointeja, että tässä taloustilanteessa se olisi järjetön riski…
    Byrokratia maataloudessa on hirvittävä, tämä video antaa ihan hyvän kuvan siitä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001267695.html ja auta armias jos selvityksiä ei tehdä ajoissa. Toisaalta valvonnan ollessa näin tiukka, voi olla varma, että ruoka on kyllä puhdasta 😀
    Tämä oli nyt ehkä rönsyilevä vastaus, mutta ehkäpä sitä silti ymmärtää. Kiva ja avartava postaus 🙂

    1. emminuorgam

      Maitotilat kiinnostaisi myös todella paljon, olisi kiinnostavaa nähdä mikä se todellisuus sellaisella on!

      1. Eeva

        Olet oikein tervetullut esimerkiksi Ahlmanille Tampereelle katsomaan, kuinka lehmät meillä elävät. Ota yhteyttä!

    2. Antti

      Kyllä. Asiat voisivat olla ja joskus ovatkin vielä pahemminkin. Mutta jos 60 000 lyhyttä elämää hallin lattialla erä toisensa jälkeen ei ole tehotuotantoa, niin elän jossain rinnakkaistodellisuudessa.

      17 lintua neliömetrillä on todellakin ihmisten keksimä, hihasta vedetty luku, joka rikkoo Eläinsuojelulain henkeä (lajityypilliset olosuhteet), vaikka täyttääkin lakia vesittävien säädösten määräykset.

      Missään nimessä tuollainen eläintuotanto ei toimi lintujen ehdoilla.

      Ja vaikka tässä oli nyt vain yksi sponsori, en mitenkään epäile, etteikö kaikilla suomalaisilla broilerifarmeilla tai teurastamoissa käsiteltäisi lintuja yhtä hyvin(!). Sikäli kauppalapun huomautus on tarpeeton.

  2. -K-

    Koen eläintuotannon ja niiden syömisen niin vastenmielisenä asiana, että jätin ne pois kokonaan lautaselta. Myöskin kestävän kehityksen kannalta olisi todellakin tärkeää, että ihmiset vähentäisivät reilusti eläinperäisen ruoan käyttöä. 70-luvun alussa suomalaiset söivät keskimäärin kilon broileria vuodessa, nyt lukema on 14 kiloa per nuppi. Kaikkein räikein epäkohta broilerituotannossa on lintujen jalostus. Ne on jalostettu kasvamaan niin nopeasti, että niiden terveys kärsii kovasti.

    Mulle tästä tuli mieleen pelkkä Atrian mainospostaus, mitä he varmasti ajoivatkin takaa, kasvistuotteiden kysyntä kasvaa rajusti. Itse toivoisin, että jos lihaa käytetään se hankittaisiin pieniltä kotimaisilta luomutiloilta. Kirjoitit alussa, että olet boikotoinut broileria, mutta loppuun kirjoitit ostavasi ensi viikon ruoaksi Atrian kanaa, puhutko siis broilerista vai kanasta?

    1. Emmi Nuorgam

      Mä olen ihan samaa mieltä siitä, että ihmiset syö liikaa kanaa, kuten lihaa ylipäänsä. Yli 80 kg vuodessa on ihan naurettava määrä, eikä sillä ole mitään tekemistä terveellisyyden kanssa.

      Kirjoitin myös alussa, että valehtelisin jos väittäisin etten koskaan syö kanaa (broileri on lihatuotantoa varten kasvatettu kana), ja loppukaneetilla viittaan siihen, että jos sitä kanaa ruokalistalla on, niin olkoot se sitten paikasta, jonka tuotantoprosessin tunnen.

  3. t.e. kaistunimi

    Voin ymmärtää välinpitämättömiä ja tietämättömiä sekasyöjiä, olen itsekin tietämätön ja välinpitämätön lähes kaikkien asioiden suhteen. Sen sijaan on hämmästyttävää lukea tekstiä, jossa kerrot potevasi kroonisesti huonoa omaatuntoa ja kuvaat kuinka seisot katselemassa kuinka tuotantolinjalla broilerien kurkut viilletään auki ilman, että ilmeisesti hetkeäkään harkitset mahdollisuutta syödä vaikka jotain muuta kuin sitä broileria. Ensi viikolla kävelet kaupassa nyhtökauran, soijarouheen, tofun, härkiksen, seitanin, pakastefalafelien, papujen ja proteiinijauheiden ohi kädessäsi ostoslista jossa lukee ”HUOM! Atrian kanaa!”, podet huonoa omaatuntoa nähtyäsi pahimman, etkä sittenkään mieti, OLISIKO EHKÄ JOTAIN MITÄ VOISIT TEHDÄ TOISIN?!

    1. emminuorgam

      Tervetuloa kauppaan kanssani, syön myös pakastefalafeleja (mainittu viimeksi eilisessä postauksessa), soijarouhetta, papuja ja härkistä. Tutustumalla blogiini huomaat, että olen useamman kerran kertonut meillä syötävän hyvin kasvispainotteisesti – lihan syömisen järkevyyttä olen pohtinut useammassakin postauksessa.

      1. Elena

        Kiinnostaisi kuulla miksi ylipäänsä syöt edelleen lihaa jos ”lihankorvikkeet” kuuluvat kuitenkin myös ruokaympyrääsi?

        1. emminuorgam

          Yksinkertaisimmillaan siksi, että pidän lihan mausta, enkä näe sitä ongelmana, kun kasvikset, kasvisproteiinit, maitotaloustuotteet, vilja ja liha ovat ruokavaliossa tasapainossa.

  4. Ii

    Olisitko saanut tehdä tästä postauksesta pelkästään kriittisen?

    1. Emmi Nuorgam

      Olisin. Haastateltavilla ja/tai asiakkailla on tottakai oikeus tarkistaa faktat, mutta sisältöön muuten ei voi puuttua.

  5. Mirja

    Hei Emmi,

    en ole aktiivisesti lukenut blogiasi, mutta olen aina pitänyt sua fiksuna tyyppinä. Siksi oli suuri pettymys lukea tämä teksti. Avoimuus on hieno asia ja sitä olette harjoittaneet molemmat, sinä ja Atria. Tekstissä on ihan hienosti tietoa siitä, että kyseessä on kaupallinen yhteistyö (eli teet heille mainoksen blogin formaattia hyödyntäen, uskoisin, että todella maltillista palkkiota vastaan?) ja Atrian osalta, tilalle pääsee kuvaamaan. Se ei musta kuitenkaan riitä tekemään yhteistyöstä moraalisesti kestävää.

    On myös totta, että suomalaiset syö hämmentävät määrät lihaa ja on mukava, että kanat ei kärsi koko elämäänsä kipeinä. Mutta tämä on ihan minimi, joita tota elinkeinoa harjoittavilta ihmisiltä voi vaatia, ei siitä pitäisi päätä paijata. Nyt kun kasvisproteiinit vihdoin ottaa jonkilaista spurttia ihmisen arkisyömisessä, tuntuu tällainen lihansyöntiä normalisoiva teksti takapakilta.

    1. Emmi Nuorgam

      Moi Mirja, ja tosi ikävä kuulla. Lihan syöminen on mielestäni kuitenkin ihan normaali asia ja olen pyrkinyt tuomaan sekaruokavalioni ihan reilusti aiemminkin esille. Omalta osaltani teksti ei ole moraalisesti ongelmallinen, jos olisi, niin en olisi yhteistyöhön lähtenytkään.

      1. Tiuku

        Niin, kyllähän orjuuttakin pidettiin ihan ”normaalina”. Samalla logiikalla pidät varmasti myös kissojen tai koirien syömistä ihan normaalina asiana.

    2. Liina

      Mä ehkä tarkentaisin, että kyseessä on nimenomaan tehotuotetun lihan syöntiä normalisoiva asia. Ja se on todella se asia, johon itsekin olen ihan yllättävän pettynyt – just tän blogin kohdalla, ajatella! Että kun jotain on ihaillut niin siltä myös odottaa enemmän.

      Lihansyönnin normaaliudesta voi keskustella, mutta kyllä musta on jotenkin perusteltavissa oleva kanta, että syö esim. riistaa.

      (Caveat on, etten ole tässä itse missään nimessä fiksu tai täydellinen. Mutta silti!)

      Mulle ei tullut tästä alkuunkaan semmoinen olo, että just Atrian broileria voisi syödä hyvillä mielin. Jotenkin vaan hävettää olla ihminen, taas kerran.

      1. emminuorgam

        Mutta mä pidän postausta onnistuneena, jos se on saanut ylipäänsä sut miettimään, että mitä voi/ei voi syödä ja miksi!

        1. DaddyT

          Pidät sitä onnistuneena varmaankin myös siksi että saat siitä rahaa?

        2. Liina

          Älä nyt viitti. Aika väsynyttä vedota siihen, että tämähän sitten herätti kivasti keskustelua ja ihmisiä ajattelmaan.

          Ei tässä mikään muu herätä keskustelua kuin tää Atrian ja bloggareiden surullinen viherpesuyritys, joka jättää esim. täysin käsittelemättä sen kysymyksen, että onko ihmisen oikeus vetää salmonellatonta broiskua suurempi kuin tipun oikeus elää edes jotensakin luonnollisesti.

          Nää tehotuotantokysymykset ei ole millään mittapuulla uusia, joten minkään ”herättely-yrityksen” taakse tämmöstä voi verhota suunnilleen yhtä kivasti kuin karhua puolukan taakse.

          1. emminuorgam

            Sun näkökulmasta ehkä ei, mun näkökulmasta kyllä. En ole väittänyt kysymyksen olevan uusi, mutta se on mun kohderyhmässä todella paljon harvemmin pohdittu. Joku muu (ryhmä) todennäköisesti on tiedostavampi kuin vaikkapa maakunnissa elävät sekasyöjät, ja hyvä niin. Eiköhän kuitenkin anneta kaikille tilaa ihan kaikelle keskustelulle.

      2. Julia

        Word!!!

  6. Rami

    Olen itse jo pitkään ollut sitä mieltä, että tuollanen näky kun tämän tekstin kolmannessa kuvassa pakottaa näkemään eläimet tietyllä tavalla. Edessä on valkoinen massa lintuja, joista tavallaan tiedät, että ne ovat yllättävän älykkäitä eläimiä. Jos näkisit jonkun noista samoista kanoista yksin tai vaikka muutaman linnun parvessa, menisit ehkä kyykkyyn, kysyisit mitkä niiden nimet ovat tai tarjoaisit kädestä herkkuja. Tuolla et voi tehdä niin, ensinnäkin koska Atria on tuonut sinut paikalle normalisoimaan ja kertomaan että tunnet tuotantoketjun, ja toiseksi koska näky itsessään normalisoi eläinten pitämisen sellaisissa oloissa ja ennen kaikkea sellaisina eläiminä, joille ei kuulu yksilöllisyyttä.

    Tämä on ehkä suomalaisen lihateollisuuden onnistunein mainostemppu. Iso joukko älykkäitä blogisteja on viety kahville niin huolella kun mahdollista. Onnittelisin ellei surettaisi niin paljon.

  7. Charlotte

    Hei Emmi!
    SUURKIITOS tekstistäsi! Olen itse kotoisin maatilalta (jossa meillä oli lypsykarjaa) ja lukenut maataloutta sivuaineena Viikissä. Pidin kovasti tekstistäsi jonka koin hyvin rehelliseksi, ja olen iloinen että bloggaajia on päästetty näkemään ruuan tuotantoa käytännössä. Toivon että pääsette tutustumaan myös muihin tiloihin, esim lypsy ja porsastiloille.
    Halusin kiittää sinua koska näin kuinka monta negatiivistä kommenttia olit saanut, minulle tulee vahvasti sellainen olo että monet ovat kovin vieraantuneita ruuan tuotannosta. Elämä ja kuolema ovat luonnollinen osa elämää maatiloilla, mutta kaikista tärkeintä on kuinka kohtelemme eläimiä siinä välissä, ja väitän ettei kukaan Suomen maaviljelijöistä tahallaan kohtele eläimiä huonosti. Koska kuka haluaisi työskennellä eläinten parissa 24/7 jollei pidä eläimistä?!
    On myös todella valitettavaa, etteivät kovinkaan monet tiedä miten valtavat erot ovat esim Jenkkien ruuantuotannossa ja Suomen.
    Olipa pitkä avautuminen, pahoittelut siitä, mutta tärkeä aihe! 🙂

    1. christmas

      ”…väitän ettei kukaan Suomen maaviljelijöistä tahallaan kohtele eläimiä huonosti.” Paitsi että tappavat niitä huvin (eli lihansyönnin) vuoksi. Sekö ei ole huonosti kohtelua? Lihaa ei ole terveyden kannalta todellakaan pakko syödä, ja lihantuotanto kaiken huipuksi vielä tuhoaa maapalloa (lajien sukupuutto, vesialueiden saastuminen, sademetsän tuhoaminen, ilmaston lämpeneminen yms…)

  8. J

    Pakko kommentoida. Hyvä teksti! Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat vieraantuneet ruuantuotannosta. Tappavathan kissatkin hiiriä ja sitten syövät ne. Eläimillä on hyvät oltavat suomessa. Jos joku väittää muuta, hän ei todellakaan tiedä miten eläimiä muualla kohdellaan. Kasvisruokaa syövät eivät ole parempia ihmisiä siinä missä lihansyöjätkään. Ärsytti nuo ”pettynyt blogiisi” kommentit. Lihansyöjänä on jotenkin sitten muita huonompi. Hohhoijaa!#

    1. Johanna

      Kissat myös kasvattaa kymmeniä tuhansia hiiriä halleissa, lahtaa ne ja vie kauppaan myyntiin? Miksi se, että jossain muualla on vielä huonommin, on oikeutus että täälä kohdellaan pikkasen vähemmän huonommin? Pettymys on varmasti lukijoilla sitä kohtaat, että bloggaajat lähteneet mukaan tähän atrian perhetila/naapurin kana- viherpesuun, erittäin läpinäkyvään sellaiseen. Suurin osa näistä bloggaajista varmasti ymmärtää tämän kuvion erittäin hyvin. Lobataan ekologisesti ja eettisesti kyseinalaista alaa, rahasta. Ja toodellaläpinäkyvästi. Bloggaajat sanovat, että saivat itse päättää sisällöstä, ja varmasti näin. Mutta josko joku olisi kirjouttanut muun kuin läpinäkyvän mainospuheen, tulikohan kutsuja (eli rahaa) toisiltakaan mainostajilta enään? Epäilen.

      1. emminuorgam

        Minä ainakin haluan uskoa, että tulisi. Kaikista arvokkain yhteistyökumppani on sellainen taho, joka ymmärtää avoimuuden ja rehellisyyden merkityksen.

  9. Rami

    Kuten tästä näkyy, niin keskustelussa näinkin tärkeästä moraalisesta kysymyksestä on tasoa ”tappavathan kissatkin hiiriä ja sitten syövät ne” ja ”lihan syöminen on mielestäni kuitenkin ihan normaali asia”.

    Olisi ollut hyvä, jos olisit tullut käsitelleeksi tätä asiaa jotenkin muuten, kuin puhtaana mainoksena. Tästä ihmisten pettymys johtuu. Emme me voi ottaa moraalisissa kysymyksissä oppia kissoilta, eivätkä asiat ole normaaleja luonnostaan, vaan niiden normaaliutta täytyy ylläpitää ja tuottaa jatkuvasti uudelleen.

  10. Anne Pade

    Masentavaa luettavaa, selvä mainostemppu. Vain yksi esimerkki: Voivatko mielestäsi ne 17 elävää olentoa hyvin, jos niillä on tilaa yksi neliömetri??? Olen järkyttynyt.

  11. Anne Pade

    ”Juha ajattelee tehotuotannon ja tehokkaan tuotannon eroavan toisistaan yksinkertaisimmin siten, että tehotuotanto pyrkii vain maksimoimaan tuoton, kun taas tehokkaassa tuotannossa edetään lintujen ehdoilla. ” – Miten voit kirjoittaa tällaista? Kuka on kysynyt linnuilta, haluavatko ne elää tuossa tilassa kuusi viikkoa, kasvaa luonnottoman nopeasti ja tulla teurastetuksi? – Miten tässä nyt edettään lintujen ehdoilla??? 🙁

    1. emminuorgam

      Kuten tekstissäkin lukee, kasvattaja itse ajattelee sen olevan lintujen etujen mukaista. Tottakai hän varmasti ajattelee lintuja myös liiketoimintana – jostainhan tuo 17 broileria on keksitty, tuskin se suomalaisilla tiloilla on itsestään syntynyt määrä.

  12. Anne Pade

    Kolmas kerta toden sanoo: Toteat itse, että syömme liikaa lihaa, miksi sitten tuet kirjoituksillasi tällaista tuotantoa?

  13. Anne Pade

    Kolmas kerta toden sanoo: Ymmärsin lopultakin, hidas kun olen, että mainostat Atriaa. Se selittää kaiken.

  14. Rikhard

    ”pakotti luopumaan ehdottomuudesta”

    Mistä ehdottomuudesta olit pakotettu lupumaan? Jäi vähän epäselväksi?

    1. Tuovi pirskanen

      Yritin etsiä tähän vastausta minäkin. En löytänyt. Mutta pakko myöntää, että en pystynyt lukemaan koko postausta, oli aivan liian vastenmielinen.

  15. Sonja

    Atria on tarkasti miettinyt mitä se teille näyttää ja mitä ei. Tämä teksti ei ottanut kantaa mihinkää broilerintuotannon hankaluuksiin kuten broilerien keräämiseen ja kuljettamiseen.

    Kuinka paljon Atria halusi muokata tekstiäsi ennenkuin julkaisit sen blogissa?

    1. emminuorgam

      Ei yhtään. Ja jonkun keskustelun kommenteissa jo kerroinkin, että tällä tilalla linnut kerätään käsin, mutta Atria myönsi heillä olevan myös tiloja, joilla linnut kerätään koneellisesti.

  16. Tiina

    Ei ole normaalia kasvattaa eläin sen lihan takia, katkaista kaula, nylkeä siltä höyhenet ja pilkkoa sen ruumis kymmeniin osiin, heittää mausteita päälle ja laittaa muovilaatikkoon, josta joku voi sen ostaa kaupasta viikon päästä. Siinä ei ole mitään normaalia. Kukaan lapsi nähdessään kanan ei ala toimittaa tällaisia toimintoja kanalle. Tähän opitaan, tähän turruttaudutaan.

    On oikein kokea pahoinvointia nähdessään eläimen veren virtaavan tuotantokoneiston rattaissa. Meidän ei tarvitse turruttaa itseämme ollaksemme normaaleita. Me olemme luonnostamme normaaleita: Lapsi ei tapa eikä nylje. Et sinäkään tehnyt sitä lapsena. Mitä tapahtui? Yhteiskunta tapahtui sinulle.

    1. emminuorgam

      Maaseudun lapsille se kyllä on ihan tavallista ja normaalia. Normaalius taitaa olla paljon kiinni siitä, mistä päin asiaa katsoo.

      1. Antti

        Toki ihminen tottuu ja alkaa pitää tavallisena sitä, mitä näkee. Ei nyt kuitenkaan yleistetä tällaista ajattelun kehitystä maalla tai kaupungissa kasvaviin lapsiin.

      2. Akei

        Maaseudunkaan normaalilla empatiakyvyllä varustetut lapset eivät tee tällaista luonnostaan, ellei heille opeteta että eläimet ovat vähempiarvoisia ja niitä saa tappaa. Niinhän meidät aikuisetkin on aikoinaan aivopesty. Normaalia tällainen massamurha ei missään nimessä ole ja surullista miten sinäkin tätä mainostat. 🙁 Normaali lapsi nähdessään eläimen haluaa paijata ja hoitaa sitä, olla sen kaveri.

  17. Valittava vegaani

    Hassua kirjoittaa olevansa feministi ja samaan aikaan kannattaa toisenlaista sortoa. Etkö näe siinä mitään ristiriitaa?
    Tiedän että Atria on maksanut teille tästä ja varmasti valikoinut tarkasti mitä näyttää ja mitä ei.. Mutta silti. Asioita voisi myös ajatella omilla aivoilla.
    Eläintuotanto on suuri syy ilmastonmuutokseen ja antibioottien liikakäyttö saa aikaan antibiooteille vastutuskykyisiä bakteereja. Kiva katsoa viestä kun tuhoatte koko planeetan ilman mitään omatunnon tuskia. Voisiko joku kertoa minulle miksi?

  18. Beatha

    Tämän takia olen lakannut ottamasta feminismiä vakavasti. Olen feministi mutta kannatan vanhojen miesten ylläpitämää koneistoa joka tuottaa kestämättömästi ihmisille turboahdettua pikalihaa? Miten meni niinkun omasta mielestä?

  19. Uskoin sinusta parempaa

    ”Jos olisin Helsingin Sanomien tai Aamulehden toimittaja, niin ymmärtäisin tämän kritiikin. Mutta tämä oli osa sisältömarkkinointikampanjaa. Se ei tarkoita, ettenkö voisi kirjoittaa joskus postausta vaikka eläinsuojeluyhdistyksen kanssa.” HS 30.9.

    Eikö hävetä? Yhtään? Olen äärimmäisen pettynyt tällaiseen rimanalitukseen Emmi Nuorgam. Tiedän ketä en ainakaan äänestä seuraavissa Pirkanmaan Osuuskaupan vaaleissa (niin, sellainenkin sidonnaisuus löytyy nyt Atria-kytkyn ohella). Bloggaile jatkossa rauhassa ihan keskenäsi, hyvä että nyt tiedämme että olet vain yksi sell-out muiden joukossa.

  20. Tuovi pirskanen

    Olen tosi pettynyt suhun.

  21. Vegaani

    Huhhuh kun oksettaa lukea tätä kirjoitusta… mene vähän itseesi emmi ja mieti miksi saat nyt kritiikkia. IHAN SYYSTÄ!!!!

  22. A. K.

    Heippa, muutama ajatus heräsi tästä koska samastuin melkoisesti sun kirjoitukseen. Jos mietitään hetki syrjintää: Jos on feministi, on oletettavasti syrjintää vastaan. Ihmisten harjoittama syrjintä eläimiä kohtaan on nimetty spesismiksi. Kaikki syrjintä juontaa juurensa samaan pahaan: jokin ryhmä kokee olevansa parempi kuin muut. Spesismissä ihminen kokee olevansa arvokkaampi kuin muut eläimet perustuen ihmisen itse kehittämiin kriteereihin (jotka ovat?? Älykkyys? Entä sitten ihmiset joilla on hyvin alhainen ÄO? Jne jne.) joita jos tarkastelee tarkemmin, eivät ne kestä kriittistä tarkastelua. Tämä kuulostaa ehkä korkealentoiselta höpöhöpöltä mutta jos asiaa OIKEASTI alkaa miettiä, niinkuin itse jouduin asian puolisen vuotta sitten lopulta kohtaamaan (koin itsekin ”kroonista huonoa omaatuntoa” kuten sinäkin kuvailit joten voin samastua tähän hyvin!”) ja tajusin että en toimi arvojeni mukaisesti. Tämä tietysti tapahtuu jokaisen kohdalla sitten kun on tapahtuakseen, mutta minusta on hienoa että sinussa ON herännyt noita välittäviä tunteita. Niitä kannattaa vaan tarkastella lisää! 🙂

    Jatkan syrjinnän perusajatuksesta. Syrjinnän eri muodoista ei voi valita minkä hyväksyy ja mitä vastaan taas on. Se ei ole loogista. Esim. jos väittäisi että rasismi on väärin mutta spesismi ei. Syrjintä on joko absoluuttisesti väärin tai sitten se on absoluuttisesti oikein. Jos taas ainoa argumentti sille, että on oikein että ihmiset orjuuttavat eläinkuntaa monin eri tavoin vaatteiden, viihteen, eläinkokeiden ja ruoan suhteen, on se että ihminen on arvokkaampi, niin se on periaatteessa ymmärrettävä väite (kyllä itsekin pelastaisin ennemmin kuolemalta ihmisen kuin kanan, mutta jos voin valita pelastanko molemmat niin se on ihan no-brainer. Nykyään.) MUTTA ei kuitenkaan, koska mihin tämä arvokkuus perustuu? Koska ihminen arvostaa omaa lajiaan enemmän kuin muita? tämä on presiis syrjinnän määritelmä. Valkoihoiset ajattelivat varsinkin rotusorron aikaan olevansa parempia kuin tummaihoiset. Ei siinäkään mitään logiikkaa ollut, jonka tiedämme nyt. Mutta kannattaa miettiä, mitä olisi ajatellut silloin pari sataa vuotta sitten kun orjuutus oli normaalia kaupallista toimintaa? Olisiko ollut yksi sen ajan ”edelläkävijöistä” joka näki sen vääränä? En tässä vertaa ihmistä ja eläintä jos joku pillastuu, vaan orjuuttamista. Orjuuttaminen on orjuuttamista oli kyseessä sitten ihminen tai maitotilan lehmä jonka tarkoitus on vain synnyttää tasaisesti 9kk odotusajan jälkeen vasikoita ja täten erittää äidinmaitoa, vain siksi että me ihmiset sitten pääsisimme juomaan tämän äidinmaidon. Ja kun tätä kaupallista hyötyä lehmästä ei enää monen vasikan jälkeen ole kun maidontuotanto tyrehtyy, se viedään teuraaksi siinä noin viiden vuoden iässä. Lehmä on tässä tapauksessa ihmisen orja koska on täysin meidän ”armoillamme”. Ja jälleen kerran, orjuutus on joko absoluuttisesti oikein tai se on absoluuttisesti väärin.

    Totta kai tällaisten juttujen lukeminen saa vahvoja reaktioita ja itsellekin tuli tästä vähän surullinen olo; jos olet kokenut huonoa omaatuntoa lihansyönnistä niin mikä siinä olisi niin kamalaa kuunnella sitä omaatuntoa? Tulisiko ihmisiä jotka omaatuntoaan kuuntelevat pitää lällyinä kaupunkilaisbimboina? Vai ihmisinä jotka perstuntumalta tuntevat että tää ei tunnu hyvältä, tää ei oo kivaa katsottavaa, koska eivät ole turtuneet sille? Musta on hienoa että olet löytänyt ne tunteet ja puhut niistä avoimesti. Se kertoo että olet välittävä ja koet empatiaa mutta koitat estää sitä, koska ”ei saisi olla niin herkkä”. Been there, done that. Mistä tämäkin yleinen ajatus tulee? Ihmisyyteen kuuluu empatia. Ja juuri siksi vaiston varassa toimiviin eläimiin vertaaminen ei ole toimiva vertaus. Emme me ota mitään muitakaan käyttäytymisoppeja kissoilta, leijonilta tai muilta lihansyöjiltä, niin miksi tätäkään pitäisi perustella sillä? Esi-isiimme, jotka metsästivät, on vertaus myös ontuva. Jos vaihtoehdot on nälkäkuolema tai eläimen tappaminen keihäillä niin kyllä itsekin tarttuisin jälkimmäiseen. Olemme vaan tosi kaukana eloonjäämistaistelusta.

    Lopetan mun jaarituksen tähän: jos voisit valita eläisitkö vahingoittaen ja tappaen (välillisesti) eläimiä, tai eläisitkö vahingoittamatta ja tappamatta eläimiä, kumman valitsisit? Ja jos meillä on mahdollisuus valita, niin… No, ainakin siinä on mietittävää. Luota niihin sisäisiin tunteisiisi. Ne ovat oikeita. Se mitä yhteiskunta opettaa olevan ”normaalia” ja ”sitä nyt vaan tapahtuu ja se on vaan hyväksyttävä”(kuten itse ajattelin ja suljin vain silmiäni) kannattaa ja pitää kyseenalaistaa jos se tuntuu olevan vastaan omia arvoja. Se että toimii arvojensa mukaan tuo valtavan rauhan. Sitä pelkää joutuvansa luopumaan jostain (vaikkakin kirjoitit että et ollut enää ostanut broileria koska se ei oikein maistunut millekään, mutta sitten kerrot syöväsi lihaa maun takia… Hmm?) Toivottavasti ei kuulostanut saarnaavalta, se ei ollut tarkoitus. Kirjoita ihmeessä kommenttia takaisin jos herätti ihmetystä, ärsytystä tai mitä tahansa tunteita! Näistä asioista pitää puhua. 🙂

    1. -K-

      Erinomainen kirjoitus A.K, kiitos siitä!

  23. Fosfori

    no onhan se hyvä että suomessa on paremmin ku muualla mutta se ei tarkoita että täällä olisi silti hyvin.

    ja pakko kommentoida että mielestäni tollasilla kanamäärillä on tuo tehotuottaja, häirittee tollanen jeesustelu.

  24. annepa

    No mut hei, ei kaikkia voi kiinnostaa kaikki asiat. Emmiä kiinnostaa saamelaisten oikeudet, ei eläinten oikeudet. Mua kiinnostaa eettinen ruoka. Ystävätärtäni taas kiinnostavat ihmisoikeudet yleensä ja tuttavaani eläinten oikeudet. Näin kaikki asiat saa huomiota, tasapaino säilyy ja maailma pelastuu.

  25. Kosmos

    Hyvä kirjoitus kiitos!
    Kiva kun Suomessa elintaso on niin korkealla että on varaa valittaa ja nillittää kasvispainotteisesta sekasyönnistä. Se on luonnollista ja terveellistä ja sen ympäristökin kestää. Ohjatkaa jäkätys oikeaan paikkaan, ei maltillisen lihansyöjänä fiksuun informatiiviseen kirjoitukseen.
    Paras ympäristöteko on jättää lapset tekemättä. Tai tehdä vaan kaksi korvaamaan vanhemmat.

  26. marika

    Välillä kyllä ihmetyttää ihmisten kaksinaamaisuus. Suurin osa tähänkin ketjuun kommentoineista kasvissyöjistä tekee päivittäin kestämättömiä eettisiä valintoja, mutta huutavat kuitenkin tästä yhdestä asiasta, kun juuri siinä se oma valinta on niin mahdottoman paljon parempi kuin toisten. Kiinnostaisi tietää, kuinka moni esimerkiksi elää zero waste- elämäntyyliä, käyttää ainoastaan itse tehtyjä vaatteita tai elää muuten täysin moitteetonta elämää kasvissyönnin ohella? Itse uskon vakaasti siihen, että maailmasta tulee sekä meille ihmisille että eläimille parempi paikka, jos jokainen omalta osaltaan pyrkii tekemään eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja oman kykynsä mukaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitsee lautaselleen sellaista ruokaa, jonka alkuperän tietää (kuten Emmi). Kiitos Emmille tästä postauksesta!

  27. Anu

    Äärimmäisen hyvä postaus ja kiinnostava näkökulma! Ikävää, että olet saanut näin paljon negatiivisia kommentteja tekstiisi.

    Olen pohdiskellut itsekin paljon aiheeseen liittyviä ilmiöitä – ja olen hyvin samaa mieltä kanssasi. En näe syytä olla käyttämättä eläinperäisiä tuotteita, sillä eläimellä itsellään voi olla hyvä elämä (toki, olosuhteita voi aina parantaa), vaikka lopulta eläimen kohtalo olisikin päätyä ruuaksi. Ei se eläin itse tiedä elämänsä päämäärää, vaikka ihminen tulkitsisikin eläimen elämän merkityksettömäksi. Eläin on tyytyväinen, kunhan sillä on hyvä olla aina hetkessä. Lisäksi Suomessa tilalliset välittävät eläimistään ja tilakoot ovat maailman malliin verrattuna pieniä.

    Ostan vain suomalaisia eläinperäisiä tuotteita, ja pyrin suosimaan kasvikunnan tuotteita ekologisista syistä.

Vastaa käyttäjälle Vegaani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *