• Blogi
    • Uusimmat kirjoitukset
    • Ajattelin tänään
    • Kulttuuri
    • Matkat
    • Mielipide
    • Rakkaus ja suhteet
    • Ruoka
    • Söin, join ja nautin
    • Työ
      • Sisältöjä ja tuotantoja
      • Yhteistyö
    • Vanhemmuus
    • Yhteiskunta
    • Yrittäjyys
  • Nuorgamin some ja sparraus
  • Yhteystiedot
    • Tietosuojaseloste
EMMI NUORGAM
Ajattelin tänään, Sisältöjä ja tuotantoa, Työ, Yhteistyö 16

Silloin päätin lopettaa blogini

Emmi Nuorgam @emminuorgam · 13/06/2017

Ilmoitin eilen miehelleni, että nymmää muuten lopetan bloggaamisen. Olin istunut tunnin koneen ääressä ja yrittänyt sanoa jotain lennokasta, mukaansatempaavaa ja koskettavaa kahden viikon lomasta. Tuona aikana sain kirjoitettua ”Oli kivaa.” ja ajateltua sata kertaa, että vittu who cares?! Loma kun loma, mitä siitä sen enempää jauhamaan. Ne, joita kiinnostaa, ovat jo nähneet Instagramista että oli kivaa ja ne joita ei kiinnosta – no, niitä ei kiinnosta.

Olen tänä keväänä blogannut 10 vuotta. Blogini on siis juuri siinä ärsyttävässä kolmasluokkalaisen iässä, jossa se ei ole enää ihan lapsi, mutta ei oikeastaan vielä teinikään.

Luojan kiitos ne ensimmäiset kirjoitukset eivät enää ole missään tallessa. Jo nyt vanhimmat juttuni ovat tuskallista luettavaa. Vähän kuin lukisi kuvitteellista kokoomusnuoren päiväkirjaa, jossa kerrotaan lähinna kuka pani ja ketä, pilkataan vasemmistolaisia ja esitellään omaa erinomaisuutta. Harmi vain, että tämä päiväkirja ei ole kuvitteellinen, vaan ihan totta. En aidosti tunnista itseäni noista jutuista enkä tajua, miten kukaan on koskaan viitsinyt olla ystäväni. Jos kusipäisyydestä olisi saanut palkintoja, niin olisin varmasti ollut palkittujen listalla. Ehkä olinkin, en onneksi muista.

Julistin myös, että blogimaailma kuolee. Blogit ovat kaupallista paskaa ja jatkuvaa mainoskatkoa, jossa näkyvyyttä saa se, joka keksii tarjota eniten. Suurimpaan osaan jutuista voisi vaihtaa jalkaraspin tilalle minkä tahansa hyödykkeen, eikä sisältö muuttuisi miksikään.

Julistamme, että vaikuttajamarkkinointi toimii – ja siis toimiihan se, mikä tekee tästä ehkä sietämättömintä – ja lietsomme mainostajat joukkohysterian partaalle. Jokainen haluaa tehdä vaikuttajamarkkinointia ja pikkuhousunsuojia tulvii mammabloggaajien ovista ja ikkunoista. Kommentoimme juttuja korkeintaan ironisen hauskasti, ettei mainostaja suutu ja samaan aikaan vakuuttelemme, miten aitous puree ja täytyy olla hei aito että lukijat tykkää.

Kaikki on mennyt niin nurinkuriseksi. Bloggaajien täytyy tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa lukijoita. Jotta bloggaajalla on aikaa ja rahaa tuottaa sisältöä, täytyy bloggaajan mainostaa perusvoidetta, joka ei kiinnosta lukijoita, mutta josta saa rahaa, jolla voi kustantaa muun sisällöntuotannon, jolla maksaa kunkin viikon sata kiloa avocadoa ja seesaminsiemeniä, josta postata valkoisia aamiaiskuvia instaan, jolla saada kutsuja valkosiin kahviloihin ja tägätä itsensä intternettiin ironisesti #girlbossina (ja muistaa mainita, että tiedostaa kyllä etuoikeutetun asemansa, ettei kaikilla ole tähän varaa, mutta lahjoita sinäkin Unicefille viisi euroa koska se on vain yhden take away latten hinta).

Sen bloggaamisen ajattelin nyt siis lopettaa.

En ole vuosiin kirjoittanut blogiin mitään hauskaa. Sitä ennen saatoin olla joskus ihan viihdyttävä, mutta sitten rupesin tekemään tätä ammattimaisesti, eli vitun tylsästi. Suunnittelin postauksia, koska niin kannattaa tehdä ja vertasin pakonomaisesti Google Analyticsin lukuja kaikkeen mikä liikkuu. Eniten lukijoita saa silloin, kun kertoo että nyt masentaa tai huomaa olevansa tosi läski, mutta ei kai ihminen voi lopun ikäänsä kirjoittaa olevansa masentunut läski?

Tänä kesänä tämä blogi muuttuu siis joksikin toiseksi. Se saattaa päivittyä kerran viikossa tai kuusi kertaa viikossa, mistäs sitä tietää. Voi olla, että kirjoitan tismalleen samoista aiheista tai lopetan kirjoittamisen kokonaan. On aika lunastaa ne omat puheensa rehellisyydestä ja siitä, että aito täytyy olla. Aito hyvä, aito myy!

Voihan se myös olla, että jo ensi viikolla kerron teille kuinka hoidan kynsinauhojani tai miten voitelen ruisleivän. Perusvoide ja avocadot on kalliita. Jotenkin nekin kuitenkin täytyy maksaa.

Makumatka Perun kautta Japaniin
Iidesjärvilove
JAA
  • 19
    Shares
Jaa Tweet

Emmi Nuorgam

Rohkea, rämäpäinen ja älykäs. Näin eräs ystäväni kuvaili Emmi Nuorgamia. Olen myös tavannut sanoa, että Emmi Nuorgam on tarina elämästä. Tarkalleen ottaen se taitaa olla tarina naiseudesta, nautiskelusta ja näiden yhteentörmäyksestä. Harrastan ravintoloissa syömistä, yhteiskunnallista ränttäystä ja kampaamoleikkejä, enkä koskaan kieltäydy bileistä. Blogi kertookin näiden välillä tasapainoilusta, yrittäjän arjesta, kroonisesta oman ajan kaipuusta ja maailman parhaista kalapuikkoresepteistä.

Lue myös nämä

  • Ajattelin tänään

    Miksi kertoisin kaikille olevani masentunut?

  • Ajattelin tänään

    Toinen tuotantokausi

  • Ajattelin tänään

    Kun lapsi vihaa askartelemaani joulukalenteria, saan syyttää siitä vain itseäni

16 Kommenttia

  • Missä olet Laura? says: 13/06/2017 at 19:44

    Äää mulla on sata ajatusta tähän liittyen, mutta sanon heti alkuun: mahtava, rohkea veto. Ollaan puhuttu tästä ennenkin, ja toivottavasti puhutaan pian lisää. Oisko parvekeviinit/kahvit/jotkut tässä joku ilta?

    Vastaa
    • Emmi Nuorgam says: 14/06/2017 at 10:36

      Ehdottomasti otetaan. Pistin saunan lämpiämään ja olutta on!

      Vastaa
  • Johanna says: 13/06/2017 at 23:28

    Ei saa säikytellä! Ehdin jo miettiä, että ketäs mä sitten seuraan.

    Vastaa
    • Emmi Nuorgam says: 14/06/2017 at 10:36

      😀 <3

      Vastaa
      • Johanna says: 14/06/2017 at 23:01

        Oon myös miettinyt, että voitaiskohan joskus tavata?

        Vastaa
        • Emmi Nuorgam says: 15/06/2017 at 08:59

          Tietenkin. Ilmoittele kun olette tulossa tänne päin! 🙂

          Vastaa
  • Taru/ stuffabout.fitfashion.fi says: 14/06/2017 at 07:01

    Välillä sitä meinaa itsekin tuijotella analyticsia liikaa

    Vastaa
  • Sanni says: 14/06/2017 at 09:25

    Pus Emmi. Oot mahtava. Ja voitaisko mennä sinne lounaalle / kaljalle / kahville!

    Vastaa
    • Emmi Nuorgam says: 14/06/2017 at 10:35

      Voitais! Ensi viikolla?

      Vastaa
      • Sanni says: 14/06/2017 at 10:53

        Erittäinkin hyvin. Laitan sulle viestiä.

        Vastaa
  • marika says: 14/06/2017 at 20:00

    Joskus on ihan älyttömän mukavaa olla vanhan koulukunnan haircuttaava indiebloggari.

    Eihän sillä elä, paitsi jos bloggaa töissä palkallisella kaffepaussilla, mutta on mukavaa ja letkeää ja riippumatonta ja saa olla hauska tai tylsä jos siltä tuntuu.
    Onneksi en ihan hirveästi välitä avokadoista, niin ei sekään muodostu kriisin aiheeksi.

    Vastaa
  • Sini says: 15/06/2017 at 09:29

    Tää on eka kerta ku törmäsin blogiisi mut oon naureskellu tän postauksen huvittaville totuuksille extrapaljon aamudarroissani. Ihan paras!

    Vastaa
    • emminuorgam says: 20/06/2017 at 11:35

      Kaikki esimerkit on tietysti täysin kuvitteellisia… 😀

      Vastaa
  • Minttu, Kivempi blogi says: 16/06/2017 at 22:20

    Twitteristä tänne päädyin, ja hyvä niin! Ihan mielettömän hyvä postaus.

    Vastaa
    • emminuorgam says: 20/06/2017 at 11:35

      Kiva että tulit! 🙂

      Vastaa
  • Tervetuloa, tarjolla on kakkua ja kahvia! - EMMI NUORGAMEMMI NUORGAM says: 30/08/2017 at 19:07

    […] uhosin, että päätin lopettaa bloggaamisen. Ehditte varmaan jo miettiä, että no olipa paljon melua tyhjästä, kun täällä se blogi […]

    Vastaa
  • Jätä kommentti Cancel reply

    Emmi Nuorgam

    Rohkea, rämäpäinen ja älykäs. Näin eräs ystäväni kuvaili Emmi Nuorgamia. Olen myös tavannut sanoa, että Emmi Nuorgam on tarina elämästä. Tarkalleen ottaen se taitaa olla tarina naiseudesta, nautiskelusta ja näiden yhteentörmäyksestä. Harrastan ravintoloissa syömistä, yhteiskunnallista ränttäystä ja kampaamoleikkejä, enkä koskaan kieltäydy bileistä. Blogi kertookin näiden välillä tasapainoilusta, yrittäjän arjesta, kroonisesta oman ajan kaipuusta ja maailman parhaista kalapuikkoresepteistä.

    Kaikkien aikojen luetuimmat

    Huora, feministipelle, pedofiili, suvisämmä, paska, sekopäämamma, läski, idiootti, mielisairas, saastainen lutka – rakkaalla lapsella on monta nimeä
    Äiti on nyt vähän väsynyt
    Äidin paras on lapsen paras – vai voisiko se sittenkin olla ihan vaan äidin paras?
    Mä en ole hullu, mutta
    Tältä näyttää vaikeasti ylipainoinen nainen
    Ihan tavallinen poika mekossa
    Vanhemmuudessa vaikeinta on rakastaa lastaan myös öisin
    Elämäni surkein 2015
    Mistä puhumme, kun puhumme saamelaisten oikeuksista?
    Kyllä se helpottaa

    Arkisto

    2019

    • + elokuu (2)

    2018

    • + joulukuu (1)
    • + marraskuu (1)
    • + lokakuu (1)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (3)
    • + toukokuu (2)
    • + huhtikuu (3)
    • + maaliskuu (3)
    • + helmikuu (2)
    • + tammikuu (4)

    2017

    • + joulukuu (3)
    • + marraskuu (3)
    • + lokakuu (6)
    • + syyskuu (8)
    • + elokuu (5)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (8)
    • + toukokuu (10)
    • + huhtikuu (3)
    • + maaliskuu (9)
    • + helmikuu (6)
    • + tammikuu (10)

    2016

    • + joulukuu (5)
    • + marraskuu (7)
    • + lokakuu (11)
    • + syyskuu (11)
    • + elokuu (12)
    • + heinäkuu (10)
    • + kesäkuu (12)
    • + toukokuu (13)
    • + huhtikuu (13)
    • + maaliskuu (15)
    • + helmikuu (14)
    • + tammikuu (12)

    2015

    • + joulukuu (12)
    • + marraskuu (11)
    • + lokakuu (12)
    • + syyskuu (9)
    • + elokuu (6)
    • + heinäkuu (18)
    • + kesäkuu (11)
    • + toukokuu (17)
    • + huhtikuu (15)
    • + maaliskuu (19)
    • + helmikuu (15)
    • + tammikuu (16)

    2014

    • + joulukuu (11)
    • + marraskuu (25)
    • + lokakuu (19)
    • + syyskuu (21)
    • + elokuu (21)
    • + heinäkuu (14)
    • + kesäkuu (12)
    • + toukokuu (23)
    • + huhtikuu (25)
    • + maaliskuu (22)
    • + helmikuu (18)
    • + tammikuu (17)

    2013

    • + joulukuu (15)
    • + marraskuu (15)
    • + lokakuu (19)
    • + syyskuu (23)
    • + elokuu (12)
    • + heinäkuu (12)
    • + kesäkuu (15)
    • + toukokuu (20)
    • + huhtikuu (25)
    • + maaliskuu (26)
    • + helmikuu (22)
    • + tammikuu (21)

    2012

    • + joulukuu (8)
    • + marraskuu (12)
    • + lokakuu (8)
    • + syyskuu (5)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (6)
    • + toukokuu (15)
    • + huhtikuu (12)
    • + maaliskuu (5)
    • + helmikuu (14)
    • + tammikuu (3)
    • Blogi
      • Uusimmat kirjoitukset
      • Ajattelin tänään
      • Kulttuuri
      • Matkat
      • Mielipide
      • Rakkaus ja suhteet
      • Ruoka
      • Söin, join ja nautin
      • Työ
        • Sisältöjä ja tuotantoja
        • Yhteistyö
      • Vanhemmuus
      • Yhteiskunta
      • Yrittäjyys
    • Nuorgamin some ja sparraus
    • Yhteystiedot
      • Tietosuojaseloste

    Arkisto

    2019

    • + elokuu (2)

    2018

    • + joulukuu (1)
    • + marraskuu (1)
    • + lokakuu (1)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (3)
    • + toukokuu (2)
    • + huhtikuu (3)
    • + maaliskuu (3)
    • + helmikuu (2)
    • + tammikuu (4)

    2017

    • + joulukuu (3)
    • + marraskuu (3)
    • + lokakuu (6)
    • + syyskuu (8)
    • + elokuu (5)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (8)
    • + toukokuu (10)
    • + huhtikuu (3)
    • + maaliskuu (9)
    • + helmikuu (6)
    • + tammikuu (10)

    2016

    • + joulukuu (5)
    • + marraskuu (7)
    • + lokakuu (11)
    • + syyskuu (11)
    • + elokuu (12)
    • + heinäkuu (10)
    • + kesäkuu (12)
    • + toukokuu (13)
    • + huhtikuu (13)
    • + maaliskuu (15)
    • + helmikuu (14)
    • + tammikuu (12)

    2015

    • + joulukuu (12)
    • + marraskuu (11)
    • + lokakuu (12)
    • + syyskuu (9)
    • + elokuu (6)
    • + heinäkuu (18)
    • + kesäkuu (11)
    • + toukokuu (17)
    • + huhtikuu (15)
    • + maaliskuu (19)
    • + helmikuu (15)
    • + tammikuu (16)

    2014

    • + joulukuu (11)
    • + marraskuu (25)
    • + lokakuu (19)
    • + syyskuu (21)
    • + elokuu (21)
    • + heinäkuu (14)
    • + kesäkuu (12)
    • + toukokuu (23)
    • + huhtikuu (25)
    • + maaliskuu (22)
    • + helmikuu (18)
    • + tammikuu (17)

    2013

    • + joulukuu (15)
    • + marraskuu (15)
    • + lokakuu (19)
    • + syyskuu (23)
    • + elokuu (12)
    • + heinäkuu (12)
    • + kesäkuu (15)
    • + toukokuu (20)
    • + huhtikuu (25)
    • + maaliskuu (26)
    • + helmikuu (22)
    • + tammikuu (21)

    2012

    • + joulukuu (8)
    • + marraskuu (12)
    • + lokakuu (8)
    • + syyskuu (5)
    • + heinäkuu (3)
    • + kesäkuu (6)
    • + toukokuu (15)
    • + huhtikuu (12)
    • + maaliskuu (5)
    • + helmikuu (14)
    • + tammikuu (3)

    Avainsanat

    Feminismi Kirjallisuus lasten kanssa ravintolassa Musiikki politiikka Raha ravintolat reseptit Saamelaiset Synnytysmasennus Tampere Tampere Food Club tapahtumat Yhteistyö

    Kategoriat

    • Ajattelin tänään
    • Arviot
    • Juhlat
    • Kulttuuri
    • Matkat
    • Mielipide
    • Rakkaus ja suhteet
    • Ruoka
    • Sisältöjä ja tuotantoa
    • Söin, join ja nautin
    • Työ
    • Vanhemmuus
    • Yhteiskunta
    • Yhteistyö
    • Yrittäjyys

    Etsi

    Rohkea, rämäpäinen ja älykäs. Näin eräs ystäväni kuvaili Emmi Nuorgamia. Olen myös tavannut sanoa, että Emmi Nuorgam on tarina elämästä. Tarkalleen ottaen se taitaa olla tarina naiseudesta, nautiskelusta ja näiden yhteentörmäyksestä. Harrastan ravintoloissa syömistä, yhteiskunnallista ränttäystä ja kampaamoleikkejä, enkä koskaan kieltäydy bileistä. Blogi kertookin näiden välillä tasapainoilusta, yrittäjän arjesta, kroonisesta oman ajan kaipuusta ja maailman parhaista kalapuikkoresepteistä.© 2017 EMMI NUORGAM | All rights reserved

    • Blogi
      ▼
      • Uusimmat kirjoitukset
      • Ajattelin tänään
      • Kulttuuri
      • Matkat
      • Mielipide
      • Rakkaus ja suhteet
      • Ruoka
      • Söin, join ja nautin
      • Työ
        ▼
        • Sisältöjä ja tuotantoja
        • Yhteistyö
      • Vanhemmuus
      • Yhteiskunta
      • Yrittäjyys
    • Nuorgamin some ja sparraus
    • Yhteystiedot
      ▼
      • Tietosuojaseloste