Onneksi on Puisto(n jäätelöt)

Voi että pienessä ruokaharrastajakuplassani roihusi, kun alkuvuodesta selvisi, että legendaarisen Rosson tilalle avataan Pirkanmaan Osuuskaupan ravintola. Osittain kritiikki osuuskauppaa kohtaan ampui täysin yli, mutta oli siinä joku totuuden siemenkin.

Itsekin olen kuluttanut POK:n ravintoloita eniten silloin, kun opiskelijaporukalla luuhasimme siellä, missä oli kaikista halvimmat asiakasomistajaviinit. Juuri vähän aika sitten lämmöllä muistelimme New Yorkin tupakkakoppia, iltojen drinksutarjouksia ja baarihtavaa olemusta, joka silloin kymmenen vuotta sitten teki todella ison vaikutuksen. Edelleen muistan, miltä tuntui tajuta, että jokainen ao-viinipullo kerrytti maksutapaetua ja seuraavassa kuussa pystyi ostamaan vähintään kaksi kaljaa kertyneillä boonuksilla! Se se oli vasta elämää.

Ja vaikka edelleen olen osuuskaupan tyttöjä, niin kyllä se konseptin julkaiseminen vähän jännitti. Me kuulimme suunnitelmista edustajiston kokouksessa jo viime syksynä ja pakko sanoa, että olin vaikuttunut. Delin, kahvilan ja ravintolan sekoitus kuulosti kunnianhimoiselta – erityisesti, kun taustalla toimi osuuskauppa. Toisaalta uskalsin olla myös varovaisen innostunut, sillä tykkään todella paljon POK:in Oksa-konseptista ja lähes joka kauppareissulla pistäydyn myös kahvilla tai lounaalla Oksa-ravintoloissa.

Syyskuun lopussa Puisto sitten vihdoin avattiin. Minut oli keväällä kutsuttu Puiston suunnittelun tueksi koottuun asiakaspaneeliin ja sen toiminnan päättymisen jälkeen en oikein tiennyt, mitä odottaa. Paneelin keskusteluissa korostuivat erityisruokavaliot, viihtyisyys ja modernius, mutta viimeisin ruokalistaluonnos jonka näin, ei vastannut mielikuvaani näistä. Tuolloin taisin vastata, että silloisten tietojeni perusteella en asioisi Puistossa – ja miten väärässä olinkaan! Avaamisen jälkeen olen käynyt siellä kymmenestä viiteentoista kertaa ja uskallan väittää saaneeni aika hyvän kuvan kaikista sen palveluista.

Puisto toimii siis Rosson vuonna 1966 rakennetuissa tiloissa Tampereen Koskipuistossa. Yläkerrassa on kahvila, deli ja herkkukauppa ja alakerrasta löytyy a la carte -ravintola. Koska tilat ovat vanhat eikä niihin ole tehty muita rakenteellisia muutoksia kuin terassin poistaminen ja yläkerran pieni laajennus, on Puiston yksi suurimmista haasteista sen esteettömyys. Yläkerrasta löytyy invavessa ja lastenhoitohuone, mutta ennen kuin alakerran ramppi valmistuu, ei pyörätuolilla kulkeva asiakas pääse alakerran ravintolaan lainkaan. Ja sitten kun hän pääsee kulkemaan sinne, ei sieltä löydy esteetöntä vessaa. Tämä on onneksi huomioitu palveluissa – yläkerrassa on esimerkiksi lastenvaunuparkki ja pyörätuolilla kulkeva asiakas voi aina ruokailla yläkerrassa, mutta tiedetään: ei se kokemus silti ihan sama ole.

Siihen Puiston huonot puolet onneksi päättyvät.

Ensimmäiseksi parasta Puistossa ovat sen omat, käsintehdyt jäätelöt! Minä, joka en pidä makeasta, olen ihan koukussa Puiston pistaasijäätelöön. Niin pehmeää, kermaista ja suolaisen makeaa jäätelöä en ole syönyt koskaan missään – en edes Italiassa.

Jäätelön lisäksi rakastan yläkerran antipastopisteen mausteista salamia. On jotenkin niin keskieurooppalaista, että heti sisääntullessa silmiin osuu valtava puilla lämpiävä uuni, antipastovitriini, vanhan ajan leikkeleiden siivutuskone ja tuoreet, paikan päällä leivotut leivät. Antipastojen lähistöltä löytyvät myös Puiston palapizzat (nerokasta tanssia Pizzariumin haudalla) ja todella monipuolinen salaattibuffa. Salaattibuffaa vartioivat Puiston lähituottajien kuvat: nimikkokahvi paahdetaan Tampereella, suklaa on Dammenbergin, lihat ja juustot tulevat Pirkanmaalta jne. Pirkanmaan Osuuskaupalle paikallisuus ja paikallisten tuottajien tukeminen on ihan ykkösjuttuja, joten on ollut luonnollista ottaa pientuottajat mukaan myös Puiston toimintaan.

Jos yläkerrasta pitäisi jokin huono puoli kaivaa, on se tilan meluisuus. Kaipaisin tilaan edelleen lisää kasveja ja melua hillitseviä, pehmeitä materiaaleja. Myös naulakoiden puuttuminen on erityisesti näin talvella hankalaa, kun talvipompat täytyy säilyttää tuoleilla tilaa viemässä.

Alakerran a la cartessa olen käynyt kahdesti lounaalla. Toisella kerralla söin lounasbuffasta, joka oli sarjassaan hyvä. Linsseillä ryhditetty ratatouille oli todella hyvää ja salaattipöytä myös alhaalla runsas. Mascarponella maustettu lohilaatikko toimi makunsa puolesta, mutta perunat olivat vähän liian al dente. Tämä hyvitettiin meille kuitenkin jäätelölahjakorteilla, joten olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Joku kritisoi lounasta liian varman päälle pelaamisesta mutta itse olen eri mieltä: siellä ei kikkailla, vaan tarjolla on kotiruokaa piirun verran mielikuvituksellisempaa ruokaa. Ei kuitenkaan mitään niin jännittävää, etteikö tavallinen ihminen löytäisi buffasta mieleistään.

Toisella kerralla tilasin listalta herkkutattirisoton ja lapset jakoivat pastan ja pizzan. En lukenut listaa kunnolla, joten oma moka, mutta en ihan hurmaantunut risoton päälle pirskotellusta tryffeliöljystä. Ilman tätä risotto olisi ollut oikein hyvä – ihanan suolainen ja kermainen – ja lapset tykkäsivät ruuistaan kovasti. On muuten todella suuri boonus (ehe ehe), ettei Puistossa ole lasten listoja erikseen, vaan kaikki listan annokset on sovitettavissa pienelle asiakkalle sopivaksi. Tämä oli yksi niistä asioista, joita suunnittelussakin rummutin eniten: ei aliarvioida lasten makua ja tarjota heille aina vain kaikkea uppopaistettua! Puistossa tämä toteutuu todella hyvin. Alakerran ravintolassa on myös lapsille pieni leikkinurkka, josta mukuloita ei meinannut saada millään lähtemään.

Kaikista suurin positiivinen yllätys oli niinikään alakerran ravintolan ruokalista: erityisruokavaliot ja erityisesti vegaanit on todella hyvin huomioitu. Ennakko-odotukseni eivät olleet kovin korkealla, joten erilliset kasvis- ja vegaanimenut pääsivät yllättämään. Aamulehden hassusta arvostelusta huolimatta myös Hämeensilta-menu kuulostaa houkuttelevalta ja on todella kiva, että koko seurue ruokavaliosta riippumatta tulee huomioiduksi!

Kaikenkaikkiaan sanoisin, että Puisto on vierailun arvoinen. Se ei ehkä ole tämän maan berliiniläisin paikka, mutta merkittävästi Rossoa parempi. Ja mikä parasta, Puiston henkilökunnalla on aidosti halu palvella ja kuunnella asiakkaitaan. Asiakaspalautteen perusteella esimerkiksi kahvilan ja delin ruokavaliomerkintöjä on parannettu ja jo nyt herkkukaupan valikoimaa laajennettu. Sitäpaitsi Puistoon palkattiin syyskuussa huikeat 49 työntekijää, joten väitteet osaamattomasta vuokratyövoimastakin ovat roimasti liioiteltuja.

Ei hassummin ”kasvottomalta osuuskaupparavintolalta”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.